Syvän violetti baskerilippikseni on valmistumisestaan asti lojunut tuossa pianon päällä, ja joka kerta ohi kävellessäni se huutaa mulle, että siinä on kamala, näkyvä virhe. Sitten huomasin, ettei mikään muu käsityö enää maistu, kun se baskeri huutaa korjausta. Tiesin, että myssy jää käyttämättä jos en korjaa virhettä. Niin paljon se harmitti. Tänään sitten otin ja purin sen ensimmäiseen kerrokseen asti ja tein uudestaan. Nyt siitä tuli oikein hyvä. Ja napakampi, lankaakin jäi yli. =) Ja heti se pääsi koristamaan tätä uuden uutukaista vaihtopäätäni:
Nyt en enää voi sanoa, että "sama pää kesät talvet". Täytyy keksiä uus selitys sille että aina unohdan kaiken...
Aina oon sanonu, kun päätä särkee, että kun vois nostaa pään hyllylle lepäämään ja ottaa vaihtopään hetkeks tilalle.... kävisköhän tää?! Vähän on kalpea... =)
Mut vähäks oon ylpeä siitä että maltoin ottaa työn uudelleen käsiini, purkaa ja tehdä uudelleen. En olis uskonut että mun itsekuri siihen riittää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit! Jätäthän pienen viestiin käynnistäsi, kiitos!