lauantai 9. huhtikuuta 2022

Peikonlehti-villasukat

Kotivinkki-lehdessä oli tänä keväänä neuleohje villasukkiin peikonlehti-kuviolla. Minä olen aina tykännyt peikonlehdestä, se tuo mieleen lapsuudenkodin. Siispä neulomaan kauniita sukkia.
Tuo resorit oli hauska. Siinä on ensin 1o, 1n, 1o yhdellä värillä, sitten sama toisella värillä. Peikonlehti on kaunis kasvi ja isommaksi kasvaessaan myös komea. 
Jalkapohjaan tuli tuollainen kirjava kuvio.

Sukassa on ihan perus kantapää ja kärjessä nauhakavennukset. Ohjeessa vinkattiin, että kuviota voisi kokeilla myös lapasiin ja pipoon. 
Ohje: Kotivinkki-lehti
Lanka: Novita 7 Veljestä luonnonvalkoinen ja tummanvihreä
Puikot: alumiinipuikot 3,5

Annoin nämä myöhäisenä syntymäpäivälahjana siskolleni. Tietysti mukana annoin myös oikean peikonlehden.

maanantai 14. helmikuuta 2022

Hassun hassu kaulaliina

Miniä toivoi vanhemmalle lapselle kaulaliinaa, tämä kun ei kuulemma malta vetää takin vetoketjua ylös asti. Tein sitten tällaisen. Kaulaliina on virkattu siksak-virkkauksella.
Värit ovat samoja kuin aiemmin tehdyissä vanttuissa (lapasissa). Hauskuudeksi tein kaulaliinalle eräänlaisen kotelon:
Tämä on siis samalla kuin pehmolelu, jonka täytteenä on kaulaliina. Kaulaliina on kuin otuksen kieli.
Langat: Gjestal Maija (molemmat vihreät) sekä Novita 7 Veljestä (keltainen)
Koukku: Surina 5,0
Ohje kaulaliinaan: Botticelli; kirjasta "100 ideaa siksak-virkkaukseen".
Ylijäääneestä langasta virkkasin tuon otuksen, siihen ei ole ohjetta. Tämän tapaiseen ideaan törmäsin joskus Pinterestissä, mutta en silloin tallentanut sitä, ja nyt en löytänyt sitä enää.
Kaulaliina on kuulemma ollut käytössä, ja kun liina on kaulassa, tuo kotelo toimii hyvin ylimääräisenä taskuna.

sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Virkattu peitto

Viisi vuotta sitten virkkasin torkkupeiton tuolloin 5 vuotta täyttäneelle lapsenlapsellemme. Peitto löytyy blogistani. 
Tänä vuonna nuorempi lapsenlapsi täyttää 5 vuotta, ja halusin tehdä myös hänelle peiton.
Kuva on otettu harmaana syyspäivänä, mutta värit ovat melko lähellä oikeaa kuvassa. Peitossa on sydämiä puhvisilmukoilla, ja sitten sileitä ruutuja. Puhvisilmukoiden lisäksi tässä on vain kiinteitä silmukoita. Myös kirjaimet ovat puhvisilmukoilla. Hahmottelin ensin suunnitelman ruutupaperille. Kirjainpaloista tein kaavion millimetripaperille. 
Paloissa on 27 silmukkaa ja 27 kerrosta. Tekstipalat ovat kolmen palan levyisiä. 
Pingotin palat ennen yhdistämistä:
Kostutin suihkepullolla. Aivan ihana tuo datanorpan pingotusalusta!  Kuvan alareunassa näkyy myös hauska kerroslaskurini. Sen olen saanut isältäni vuosia sitten lahjaksi. Se on muokattu vanhasta metalliverstaan prässin laskurista.
Yhdistin palat virkkaamalla siten, että saumat jäivät nurjalle puolelle. Tein saumat eri väreillä, mikä tuo värikkyyttä lisää.
Puhvisilmukat näyttävät kivalta myös nurjalta:
Peiton koko on noin 120 x 160 cm. 
Lanka: Midara Okilana
Koukku: KnitPro 5,0

lauantai 24. heinäkuuta 2021

Pikaisesti ommeltu pusero pikkutytölle

Tässä eräänä viileänä päivänä meille tuli päivähoitoon melkein 5-vuotias neiti, jotta isänsä saisi tehtyä vähän pihatöitä. Isä ei tainnut vilkaista lämpömittaria, sillä tyttö tuli pelkässä hellemekossa, vaikka ulkona oli alle 20° lämmintä. Ulkona oli silti leikittävä ja kohta tyttö jo hytisi kylmästä. 
No, sain sitten pähkähullun idean ommella hänelle simppeli paita. Onhan minulla kankaanpaloja laatikoissa. Ohjekin löytyi nopeasti, ja sitä vielä vähän yksinkertaistin, niin reilussa tunnissa sain aikaan perus-collegen.
Koko on 110 cm, ja näyttää olevan ihan vähän kasvunvaraakin.  Tässä on vain etukpl, takakpl ja hihat, sekä vähän resoria kauluksessa ja hihansuissa. Leikkasin palat valmiiksi ja sitten ompelin olkasaumat sekä hiha- ja sivusaumat. Resorit paikalleen ja helmakäänne. Siinä se.
Kyllä paita välillä otettiin pois, mutta kun taas alkoi viluttaa niin tuli paidalle käyttöä.
Collegekangas on ostettu joskus kauan sitten Eurokankaasta. Olen tehnyt siitä aiemmin yhden puseron mutta en muistaakseni muuta. Nyt sille tuli käyttöä.

sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Uusia pehmoleluja

Pari viikkoa sitten lapsenlapset tulivat meille ja vanhempi heistä kysyi: "oletko koskaan tehnyt itse pehmoleluja?" Vastasin, että en. 
"No, teetkö meille uudet pehmolelut?"
Hahmottelin mielessäni realistisen oloisia pehmoja, ja tuumin että en taida osata. 9-vuotias ei lannistunut vaan totesi sen olevan ihan helppoa! Että teet vain pään, vartalon ja sitten kädet, jalat ja korvat ja häntä. Oli pakko myöntää hänen olevan oikeassa. Eihän niiden tarvitsisi olla realistisia.
Annoin lasten itse valita kankaat leluihin laatikoistani. Pienempi halusi pupun, vanhempi kissan.
Tässä molemmat valmiina. Tuon Looney Tunes-kankaan löysin vuosia sitten kangaskaupan löytölaarista. En ole koskaan tehnyt siitä mitään. Siinä oli tikattu useampi pala yhteen, eikä kangasta silti ole paljon. Tuosta toisesta kankaasta olen tehnyt n. 25 vuotta sitten mekon tyttärelleni. Kangasta oli vielä reilusti jäljellä ja se riitti hyvin tähän kissapehmoon.
Kissan pää näyttää pieneltä, sillä minun piti suurentaa vartaloa jotta sain tämän ommeltua. Asia ei tuntunut tyttöä haittaavan. Hän osallistui itse tekemiseen sullomalla häntään täytevanua. Silminä on molemmissa leluissa kukan muotoiset napit. Suu on kirjottu etupistoilla. Viikset on vain vedetty läpi ja solmittu. Nenä on pieni musta helmi.
Tein ensin pään ja raajat ja täytin ne. Sitten neulasin ne paikoilleen vartaloon ja ompelin op:t vastakkain, jättäen täyttöaukon. Sitten käänsin lelun oikein päin, täytin ja ompelin täyttöaukon kiinni.
Hännät kiinnitin viimeiseksi. Pupun häntä on tuollainen pieni valmis tupsu, joita saa askartelukaupoista. 
Vanhempi lapsista sanoi, että hän ottaa lelun koulureppuunsa maskotiksi. Että kun se on repussa niin hän onnistuu kokeissa paremmin. Vaarinsa totesi tähän, että kaikki keinot ovat sallittuja...
Nelivuotias otti pupunsa heti seuraavalla viikolla unileluksi päiväkotiin.
Ja minä opin, ettei aina tarvitse ajatella täydellistä, vaan yksinkertainen voi olla paljon toimivampi.

tiistai 11. toukokuuta 2021

Pehmolelu-rusakon varusteet

Toisella lapsenlapsistamme on unileluna pehmo-pupu nimeltään Paisti:
Tässä eräänä päivänä, kun tyttö tuli meille, hänellä oli Paisti mukana. Hän selitti, että minun pitää tehdä sille paita, pipo ja kasvomaski. Maski siksi, että Paistille ei saa tulla koronaa.
Pengoin tilkkulaatikoita ja ryhdyin toimeen.
Tein paidan college-kankaasta koiran paidan tapaan. Tein ilman kaavoja mutu-tuntumalla. Paita on napakka mutta sopiva. 
Pipon tein myös vapaalla kädellä. Kangas on ohutta trikoota. Tein pipon kaksinkertaisena ja tikkasin reunaan koristetikkiä. Pipo on siis periaatteessa käännettävä.
Maski on jäykähköä puuvillakangasta. Kaksinkertainen sekin ja reunat tikattu. Pysyy hyvin kuminauhalla paikoillaan.

Tyttö oli tyytyväinen, mutta nyt on tilauksessa lisää kasvomaskeja pehmoleluille. 😄

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Herra Mäyräkoiran villapaita

Lapsenlapset ovat kerjänneet jo pitkään vaatteita unileluilleen. Mistä lie moisen ajatuksen saaneet... 
Nyt sain yhden tehtyä. Tässä on Herra Mäyräkoiran villapaita.
Ilman mallia jouduin tekemään, mutta näköjään ihan sopiva tuli. Mukailin oikealle koiralle suunniteltua ohjetta.
Lanka: varastoista löytynyt akryylilanka, vyötteessä oli vain sydän ja kirjaimet AS.
Puikot: alumiinipuikot 3,0

Kuulemma pitäisi vielä tehdä sukat ja pipo tälle mäyrikselle. Katsotaan, mitä keksitään. 😄