Lipaston uusi elämä

Laitoin syksyllä meidän eteisen sisustusta uusiksi ihan siksi kun mies maalasi seinät ja katon. Uusi värimaailma on mustavalkoinen, mutta eteiseen jäi myös vanha ruskea Ikea-lipasto. Se ei oikein sopinut värimaailmaan, mutta on muuten toimiva. Onneksi löysin Prismasta mustaa, puukuvioista dc-fixiä. Päällystin lipaston sillä, ja siitä tuli kuin uusi.

En ollut ennen käyttänyt dc-fixiä, mutta helppoahan se oli.

Tässä vielä vertailun vuoksi:

Joulupuu lemmikkitalouteen

Joulun aika alkaa olla pian ohi. Haluan kuitenkin kirjata muistiin tämän joulun ihanan joulupuumme. Jospa tämä antaa ideoita myös sinulle, jos olet sattunut eksymään blogiini.

Meillä on normaali rintamamiestalo, jossa on pienehkö olohuone. Joulukuusi veisi siellä ihan liikaa tilaa. Lisäksi meillä on kaksi kissaa ja kaksi koiraa. Aikamoinen riski siis, että lemmikit innostuisivat tuhoamaan joulupuumme. 

Ratkaisuksi keksin ripustaa joulupuun kattoon. Omalta pihalta löytyi juuri sopiva koivun oksa, jonka mieheni oli karsinut yhdestä pihan puusta. 

Prisman askartelu-osastolta löytyi ripustamiseen sopiva köysi. 

Tässä kuvassa näkyy valot hyvin.

Sopivan pieni valosarja on Airamin.

Koristeeksi löytyi punainen helminauha. Enkelit sain hyvältä ystävältäni.

Yksinkertaisesti kaunista!

Lisäksi askartelin pari tähteä:

Tähdet on tehty wc-paperirullan hylsyistä. Muina aineksina kuumaliima ja hopeinen askartelumaali-spray.

Minä ainakin tykkään. Lemmikit eivät ylety puuhun. Puu on sijoitettu eteiseen, joten sitä tulee ihailtua joka kerta kun ohi kävelee.

Sukkia, sukkia, ja jouluaskarteluakin

Laitan tähän nyt kuvat joululahjaksi antamistani sukista, vaikka joulusta onkin jo vierähtänyt aikaa.

Nämä ensimmäiset menivät isälleni. 

Lanka: Novita 7 veljestä, ja Novita 7 veljestä raita
Puikot: NovaCubics 3,5
Malli: Raitaa ja timangia;  kirjasta "Neuleita tumpeloille" (Sarita Kotkavalkama)

Tein itseasiassa toisetkin tällaiset, väreinä niissä oli musta ja "viidakko". Ne menivät siskonmiehelle, eikä niistä tullut otettua kuvaa.

Nämä toiset taas ovat uusiosukat. Mieheni on villasukkien suurkuluttaja, kirjaimellisesti. Näistä purin loppuunkuluneet terät ja neuloin vanhaan varteen uudet terät. Samalla jatkoin varren pituutta vähän. Värimaailma on langoissa sama, vaikka muuten tyyli onkin erilainen.

Lanka: Novita 7 veljestä  jättiraita
Puikot: NovaCubics 3,5


Nämä seuraavatkin ovat miehelleni, pitihän hänenkin saada Suomi-sukat. Malli on omasta päästä keksitty.
Lanka: Novita 7 veljestä luonnonvalkoinen sekä Suomi100-sininen
NovaCubicseilla nämäkin tikuteltu.

Tyttäreni vihjasi, että hänen poikaystävänsä tarvitsisi pipon. Tekaisin siis ed. sukista jääneistä langoista hänelle Suomi-pipon. Ei kuulemma ihan hänen tyyliään... mutta sanoin että tupsun voi napsaista pois jos ei tykkää. 
Malli: neulottu raitapipo; Novitan Suomi 100 -ohjevihkosesta
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: NovaCubics 3,5

Siskolleni tein joulusukat myös.

Malli: Haiku;  kirjasta "Näyttävimmät villasukat"  (Merja Ojanperä)
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: NovaCubics

Viimeinen kuva on otettu salaman kanssa, ja se vääristää vähän väriä.

Lopuksi vielä meidän perheen tämän vuoden joulukuusi.

Meillä ei ole kotieläinten takia ollut kuusta vuosiin. Nyt kuitenkin innostuin tekemään meille tuollaisen karkki-kuusen. Liimasin styrox-kartioon suklaanamuja kuumaliimalla. Tein ison kuusen, enkä säästellyt karkeissakaan. Suklaata tässä kuusessa on peräti 1,7 kg!
Liimaus tapahtuu niin, että liimaa laitetaan karkkipaperin toiseen päähän, ei siis suklaan kohdalle (ettei se sula). Hyvää tämä oli, ja tätä syötiin vielä pitkään tammikuun puolellakin.

Käsin on tehty monenlaista

Aikaa on kulunut, ja välillä on blogi käynyt mielessä, mutta ei vaan ole saanut aikaiseksi istahtaa koneen viereen. Ja mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän vaivannäköä se vaatii, että saa kaikki tehdyt ja kuvatut jutut käsiteltyä.
Huomasin, etten ole edes julkaissut niitä tyttäreni joulusukkia, jotka valmistuivat tammikuussa. Aloitan siis niistä:

Ylipolven-sukat. Tällaisia tyttö toivoi, ja mitäpä ei äiti tekisi kun lapsi pyytää. Yhdistelin näissä useampaa ohjetta, joten mitään valmista mallia ei ole.
Lanka: Novita 7 veljestä raita
Puikot: KnitPro NovaCubics 

Tein yläreunaan myös nauhakujan, johon voi halutessaan pujottaa vaikka pitsinauhan, tai kuminauhan. Nauhaa ei tarvita, sillä yläreunassa on pitkä pätkä joustinta. Sukat ovat napakat, joten pysyvät hyvin ylhäällä.

Nähtävästi onnistuin hyvin lisäyksissä ja kavennuksissa, sillä sukat istuvat hyvin.

Tyttäreni käyttää usein tuollaisia lyhyitä hameita, ja niiden kanssa erityisesti talvella on mukava pitää tällaisia sukkia. 

Tyttö vinkkasi myös, että vetää nämä jalkaansa usein heti herättyään, kun on vielä sellainen unenlämpöinen olo. Näin ei lämpö heti karkaa, kun laittaa jalat viileälle lattialle.


Hirveästi en ole langoilla leikkinyt kevään ja kesän aikana. Kesällä mieli paloi kuitenkin muunlaisiin käden töihin:
Meillä on kaksi koiraa, joista nuorempi on vasta vuoden ikäinen rasavillikko. Keväällä totesimme, että niin paljon vanhempaa koiraa villimpi ja vilkkaampi on tämä veitikka, että meidän on aidattava pihamme. Asumme aivan vilkasliikenteisen tien vieressä, ja tien toisella puolella on kevyenliikenteenväylä. Varsinkin tuolla kevarilla kulkijat kiinnostavat nelijalkaista junioriamme niin, että keväällä alkoi olla todellinen ongelma kun koira juoksi vähän väliä tielle. Rakensimme tontin ympärille aidan, ja sehän kävikin varsin nopeasti valmiiden aidantolppien ja verkon avulla. Mutta portti piti rakentaa itse. Mies jäi pähkäilemään että millainen ja miten. Lopulta sain tarpeekseni, kun koira juoksi viikon sisään kolmatta kertaa tielle. Ilmoitin isännälle, että nyt se portti rakennetaan. Ja niin se rakennettiin. Isäntä antoi tästä kaiken kunnian minulle ilmoittaen, että hän toimi vain apulaisena. Mutta yhdessähän tämä tehtiin:

Tukipuut ovat kuulemma väärään suuntaan vinot, mutta eipä sitä kukaan ollut neuvomassa siinä kohtaa kun näitä rakennettiin. Mutta siinä se nyt on, ja hyvin toimii.  Puutavara on kestopuuta, saranat löytyivät Motonetista. Ja seuraavassa kuvassa vielä poseeraus koirien kanssa. 

Ja kun pääsin vauhtiin puutöiden kanssa, niin jatkoa seurasi. Mieheni on tänä kesänä laajentanut pihan terassia, ja siitä on jäänyt paljon laudanpätkiä. Totesin jossain vaiheessa, että eikös niistä saisi väsättyä vaikkapa kukkalaatikon terassia kaunistamaan. Tähän mieheni totesi, että "sä teet sit vaan". No niin minä sitten tein:

Tässä vasta valmistunut laatikko tekijänsä kera. Mies vaati, että hän ottaa kuvan minusta aikaansaannokseni kanssa työkalujen kera...

...ja tässä valmiina, kukat istutettuina. Hyvä siitä tuli. Olipa kiva huomata, että saa jotain tällaista aikaan.

Ostaessani noita kukkia tuohon kukkalaatikkoon, käsiin tarttui myös muutama muratin taimi. Ajatuksena istuttaa ne kesäkeittiön seinustalle. Katselin samalla köynnösristikoita, mutta kyllä ne vaikuttivat niin kalliilta, että mielessä alkoi muotoutua plan-B.

Tässä muratit laatikoissaan. Virkkasin sisal-narusta köynnösverkon, ja kiinnitin sen niittipyssyllä terassin lattiaan, pylväisiin ja kattoparruun.  Kaikkea sitä voikin tulla mieleen.

Nyt syksyllä ei tuo pihan kylmä tuuli enää houkuttele tällaisiin askareisiin, joten kenties jo pian tartun taas lankoihin. Olen jopa saanut kotiimme oman "ateljeen", kun esikko muutti asumaan omilleen. Nyt ovat käsityötarvikkeet ehkä helpommin löydettävissä ja järjestyksessä, kun niillä on oma huone ja paikka.

Mukavaa syksyä kaikille!

Kissojen kamaa

Tämä on valmistunut jo toukokuussa, mutta enpä vaan ole saanut istahdettua koneen ääreen kuvia käsittelemään...

Meillä on kaksi kissaa, ja niillä on vain yksi, osittain rikkinäinen kiipeilypuu. Pitkään olen jo miettinyt, että talomme portaikkoon mahtuisi hyvin seinille jotain... ja niinpä, kun toukokuussa pidin loput viime vuoden lomani, ryhdyin tuumasta toimeen (ensin kysyttyäni mieheltä luvan).
Löysin kangaskaupasta tuollaista pörröistä kangasta, vähän kuin tekoturkista, mutta ei ihan. Kauniin violettia. Sitten pengoin pihavarastoamme, kellaria ym. säilytystiloja, ja löysin hyllyn jos toisenkin. Niiden päälle sitten liimailin kangasta. 

Tarkkaa suunnitelmaa ei ollut, vaan lähdin vähän "soitellen sotaan" kiinnittämään hyllyjä seinälle. Tuo oksa on pihavaahterastamme. Oksaan ei tullut lehtiä tänä vuonna, joten se karsittiin. Siitä sahattiin miehen avustuksella sopiva pätkä, ja hiottiin kuiva ja hilseilevä pinta pois. Parilla ruuvilla hyllyyn kiinni sekä ylhäältä että alhaalta.

 Tuo iso hylly, jolla Pate-kissa kuvassa makoilee, oli edellisessä elämässä kaapin ovi. Sekin löytyi pihavarastosta. Irrotin saranat, sahasin sopivaan mittaan ja liimasin kankaan.

Vielä löytyi vanhat "kissatikkaat", jotka joskus olivat ulkoseinässä keittiön ikkunan alla. Siitä sain hyvän kulkusillan tuonne ylös. Nyt tuo on Paten lempipaikkoja. Sinne se aina kömpii ruuan jälkeenkin nukkumaan.

Vielä tuossa on paranneltavaa, mutta suunnittelen taas jonkin aikaa, ja sitten... kangastakin vielä jäi, joten eipä sitä tiedä mitä vielä seinille ripustan.

Pöytäkukkia, leipää, kakkua ja jouluisia tiskienkeleitä

Pikkuhiljaa saan näitä juhla-askarteluja tänne lisättyä. On postaukset myöhässä, ja mahdankohan saada edes kaikkea tänä vuonna tehtyä julkaistua tämän vuoden puolella...
Tässä ovat synttärijuhlieni pöytäkukkaset:

Nimesin nämä "Pallohortensioiksi", vaikkeivät nämä aivan sellaisilta näytäkään. Näitä oli kymmenen kappaletta, eli joka pöydässä yksi.

"Maljakot" ovat isäni tekemiä. Pyysin ohutta putkea ja jalustaa, mutta nämähän ovat oikeita taideteoksia. Kulmat leikattu, ja vaikka kuvassa ei näykään, reunat on kantattu niin että pysyy hyvin ja tasaisesti pystyssä. Maalattu mustaksi.
Kukan varsi on 30 cm pitkä grillivarras-tikku. varsiin solmittiin tuollaisia rusetteja, ettei näyttäisi niin tyhjältä.

Itse kukka on 9 cm halkaisijaltaan oleva styrox-pallo. Maalasin pallot ensin vaahtomuovin palalla pyyhkien punaiseksi, jotta ei valkoinen styrox paistaisi niin pahasti alta. Leikkasin paperileikkurilla punaisesta ja oranssista silkkipaperista satoja kukkia. Meinasi kyllä leikkurilla ja sen käyttäjällä mennä sukset ristiin useaan kertaan...  Kiinnitin aina kaksi päällekkäin asetettua, eri väristä kukkaa, painaen ne helmipäisillä nuppineuloilla styrox-palloon. Aikaavievää, mutta tulos on tyydyttävä.  Salama vähän ylivalotti kuvia, mutta tässä vielä lähikuvaa kukista:

Sitten siirrytään taas joulujuttuihin. Meillä on ollut pitkään perinteenä, että me sisarukset (kynnelle kykenevät) kokoonnumme jouluaattona isän luo joulupäivälliselle. Yhtä vanha perinne on, että kävelemme jälkiruokakahveille naapuriin isän veljen perheen luo. Minä olen perinteisesti tehnyt sinne jotain gluteenitonta. Tällä kertaa unohdin valitettavasti kuvata kakun, ja hädissäni otin jo korkatusta kakusta kännykällä kuvan, joten pahoittelen kuvan huonoa laatua:

Pohjassa gluteenittomia pipareita ja suklaapikkuleipiä, hyydyke on kaksiosainen; keskellä punertava karpalohyydyke, ja sen ympärillä vaniljahyydyke. Päällä puolukkamehusta kiille, ja puolukoita koristeena. Oli kyllä oikein hyvää!

Vein hyvän joulun toivotuksena naapurin emännälle kaksi tiskienkeliä jouluisissa väreissä:

Selitin kyllä, mitä ne ovat, mutta hänpä laittoikin enkelit kirjahyllyyn! Ovat kuulemma liian kauniita tiskiräteiksi... No, ehkäpä enkelit vielä pääsevät tositoimiinkin. Tässä enkelit vielä lähempää:

Värit menevät siis keskenään päinvastoin. Tuosta sädekehästä voi enkelin ripustaa roikkumaan ja kuivumaan.
Ohje: Kitchen Angel Dish Cloth; kirjasta "100 Crochet Projects"
Lanka: Madame Tricote Almina 8/4  (100% puuvillaa)
Koukku: 3,0 KnitPro

Ja lopuksi vielä joululimpuksikin sopiva maalaislimppu:

Oli pakko kokeilla, kun näin kaupan hyllyssä tämän uuden Semperin jauhoseoksen. Pakkauksessa on jauhojen lisäksi kuivahiiva mukana, eli tosi helppoa on nyt tehdä itse gluteenitonta leipää!

Erilainen hääkimppu

Morsiamen koruja näytinkin tuossa viimeksi. Samalla teemalla jatketaan tänään. Tätä en minä ole tehnyt. Suunnitteluun osallistuin, ja olin mukana tekemässä koekappaleita, mutta valitettavasti aikataulukysymykset tulivat vastaan, enkä ehtinyt mukaan tämän tekemiseen. Tämän ovat yhteistyössä tehneet siskoni, hänen miehensä, sekä nuorin veljeni. Talkootyötä siis.

Upea pallomainen hääkimppu on tehty paperiruusuista. Ruusujen terälehdet on tehty nuottipaperista, koska morsian harrastaa musiikkia. Ruusuja on kymmenen kappaletta.

Jokainen terälehti on leikattu erikseen ja liimattu kuumaliimalla rautalangan päähän. Kimpun varressa rautalangat on teipattu vihreällä kukkateipillä yhteen. Juhlien teemavärit, kuten jo koruista voi päätellä, olivat punainen ja musta. Niinpä kimpun varteen oli sidottu punainen ja musta nauha rusetiksi.

Tässä vielä yksi kukka lähempää:

Ohje näiden kukkien tekemiseen löytyy täältä.
Eli kaikki vaan kokeilemaan. Ei se niin hirmuisen vaikeaa ollut.

Tässä ovat aiemmin tehdyt koekappaleet:

Tuossa vasemmanpuoleisessa nuotit ovat vielä mustalla. Toinen taas on valkoinen. Lopulta harmaana printatut nuotit näyttivät parhaalta, ja sellaisista lopullinen  kimppu sitten tehtiin.

Näitä hääjuttuja tulee vielä ainakin pari lisää. Toivottavasti tykkäätte, ja oikein mukavaa jos joku saa niistä ideoita itselleen. Tällä kokemuksella sanoisin että juuri se ideointi ja suunnittelu oli melkeinpä hauskinta. Hyvässä porukassa ideat suorastaan saavat siivet!