Lämmintä ja pehmoista vauvalle

Minusta on tänään tullut (taas) täti, jo viidennen kerran. Oi tätä onnea!
Tulokkaalle on tietysti täytynyt tehdä lämmikettä, kun on näin kylmä talvi.

Malli: junasukat
Lanka: SandnesGarn Sisu (80% villaa, 20% polyamidia)
Puikot: KnitPro Karbonz 2,5

Oli myös jo etukäteen puhetta, ja lupasinkin että teen tulokkaalle vauvanpeiton. Tällainen hauska malli löytyi netin ihmeellisestä maailmasta:

Malli: Sleep Tight Teddy Bear Set
Suunnittelija on Christine Fehringer Naugle, ja hänen sivustonsa on sweetpotato3.com
Hänellä on myös oma facebook-sivu. Ihastuttava malli, jossa paljon tekstuuria. Hän myy peiton ohjetta sivustollaan 6 dollarin hintaan. Settiin kuuluu myös pikkuinen "lovey", eli jonkinlainen halipeitto, ja sen ohje olisi myös 6 dollaria. Lisäksi settiin kuuluisi virkatun nallen ohje 4 dollaria, tai koko setti 10 taalaa.   En ostanut mitään näistä ohjeista, vaan pähkäilin silmukoita kuvien perusteella. Luultavasti en osannut kaikkea päätellä oikein, mutta aika saman näköisen peiton sain aikaan, kuin sivustolla. Fb-sivulla on julkaistu paljon erilaisia versioita peitosta.
Lanka: Kaupunkilanka Pihakeinu  (100% nyppyyntymätön akryyli)
Koukut: 4,0 ja 3,5
Kirjailut (silmät ja suut): Red Heart Lisa (ruskea) ja Red Heart Shimmer (tumman harmaa)

Laadunvalvontaa ja ohjeistusta sain myös aktiiviselta Pate-kissaltamme...

Otin paljon kuvia, ja tässä niistä muutamia. Värejä olisi voinut käyttää enemmänkin, mutta kaupassa ei ollut enempää värivaihtoehtoja. Lanka löytyi Halikon Prismasta. Tässä peitto on pesun jälkeen kuivumassa saunan lauteilla.

Tässä nallet ovat vielä ompelematta, sommittelin niitä ensin, että missä järjestyksessä ne laitan tuohon peitolle.

Silmät, kuonot ja tassujen kynnet on ommeltu muutamalla pistolla. Hauskan ilmeikkäitä nukkujia. Jännästi ilme muuttuu vain vaihtamalla väriä tai ompelemalla kuono-osan tai pään vähän vinoon.

Tässä sitten tuo "lovey". Ensin minun ei pitänyt tätä tehdä, mutta kun sain peiton valmiiksi, eikä vauva ollut vielä syntynyt, niin tartuin uudelleen koukkuun. Malli ja tekstuuri on niin kiva että oli ihan ilo koukutella. Tämä pikkutyö valmistui yhden päivän aikana.

Tässä koko setti. Nallea en siis tehnyt (ainakaan vielä).

Tässä koetin kuvata tuota peiton pintaa lähempää. Tuohon silmukkamalliin oli video-ohje suunnittelijan sivulla, käytettävissä ilmaiseksi. Ilman sitä en ehkä olisikaan tätä osaa osannut tehdä oikein.

Tässä osa nalleista lähempää.

Mitähän sitten seuraavaksi. Tämä oli sellainen työ, johon pitkästä aikaa oikein innostuin. Lopultakin alkaa sukkakuume helpottaa, ja virkkuukoukkuun oli mukava tarttua pitkästä aikaa.

Sekalaisia pikku käsitöitä

On näemmä mennyt tämä blogin päivittäminen harvinaiseksi. Mutta kovasti koetan koko ajan tehdä jotain pientä, ja kuvaankin ne. Tämä viimeinen vaihe, eli blogin päivitys vain tuntuu olevan vaikeaa. Tai siis siihen ryhtyminen.
Olen jonkin verran varovasti tutkinut lankavarastojani, ja todennut että niitä on aivan liikaa näin pieneen taloon. Lankoja on kertynyt paitsi omien shoppailujen seurauksena, myös "perintönä". Minulle on nimittäin kulkeutunut lankoja äitini, mammani, ja isän edesmenneen avopuolison jäämistöistä. Siispä koetan harjoittaa itsehillintää lankaostoksissani ainakin tämän vuoden. Ongelmana on vain, että pitäisi sovittaa inspiroiva ohje olemassa oleviin lankoihin.
Tuskastuneena lankapaljoudesta selasin käsityökirjojen hyllyäni, ja käsiin osui kirja nimeltä "Hetaleita poropeukaloille". Sen pitäisi sisältää helpohkoja ohjeita ja malleja muunnoksineen tumpelommallekin tekijälle. Malleja on kirjassa sekä neulojalle että virkkaajalle. Sieltä bongasin tämän mallin, joka on ollut valmiina jo kuukauden.

Malli: poolokaulusponcho (Hetaleita Poropeukaloille)
Lanka: Novita Isoveli
puikot: sukkapuikot nro 6,0 ja virkkuukoukku 6,0

Poolokaulus on neulottu joustinneuleella pyörönä. Verkkoponcho on sitten virkattu kauluksesta alaspäin. Käsien liikkumavapauden takia poncho on sivuista osin avoin. Helmaan laitoin puuhelmiä. Donno askartelukaupasta löytyi pakkaus sinisävyisiä helmiä, joita sitten sommittelin tuohon helmaan.

Pääsiäisen aikaan meillä syötiin ainakin lapsenlapsen toimesta suklaamunia oikein urakalla. Tuli mieleen kokeilla, olisiko yllätys-koteloista kissan leluiksi. Virkkasin puuvillalangalla vapaasti muovimunan ympärille, ja tein vielä "hännän", josta lelua voi kissalle tarjota. Valmiiseen leluun suihkautin vielä hiukan kissanminttua.

Menestys näyttäisi olevan taattu. Ai niin, laitoin muovimunaan muutaman riisinjyvän, joten se rapisee kivasti kissan leikkiessä. Menestystä todistaa kisu-poikamme Pate.
Lanka: Novita Tennessee jämät
Koukku: 4,0
ei mallia.

Vajaa vuosi sitten neuloin miehelleni "saapassukat", raidalliset villasukat, jotka nekin oli tehty kauan laatikoissa muhineesta langasta. Kuvia löytyy blogipostauksesta täältä. Saappaissa nuo sukat eivät ole tainneet käydä kertaakaan, mutta mieheni jalassa ne ovat miltei joka ilta. Meillä on vanha omakotitalo, jossa on viileät lattiat, joten villasukat ovat tarpeen ympäri vuoden. Nyt noissa ahkerasti käytetyissä sukissa on jo jonkin aikaa ollut molemmissa iso reikä. Niillä kun "hiihdellään" ympäri huushollia (mieheni ilmaus). Samaa lankaa löytyi vielä laatikosta, joten päätin paikata ne. Reiät olivat niin isot, että parsiminen ei innostanut. Siispä virkkasin paikkalaput, ja ompelin ne paikoilleen.

Virkkasin peruspyörylän, kuten esim. myssyä tehdessä, lisäten silmukoita tasaisesti. Näin lapusta tulee hieman kulmikas. Tässä tapauksessa laput ovat kahdeksankulmaisia.
Sopivan kokoisen lapun tehtyäni katkaisin langan, jättäen pitkän hännän, jolla sitten ompelin laput paikalleen. Ompelin ensin yhden silmukan päästä reunasta tikkipistoin paikan kiinni. Sitten vielä luottelin reunan ympäri vähän pykäpistojen tapaan, paitsi että "tikkien" välit kuljetin lankaa virkkaussilmukoiden sisältä. Näiden kahden kierroksen jälkeen käänsin sukan nurin päin, ja ompelin hiukan reiän repsottavia reunoja kiinni paikkaan miten kuten.
Mies oli tyytyväinen, ja totesi että "nyt kelpaa taas hiihdellä".
Lanka: Novita 7 veljestä jättiraita
Koukku: 4,0

Uutta lankaa ja laadunvalvontaa

Kävin tänään postissa hakemassa paketin:

Aivan ihanan väristä, eikö vain?!

Ja näitä ihanuuksia ihastellessani, pieni kahahdus vieressä kertoi, että minua tarkkaillaan.

Taitaa olla virkkauksen laadunvalvoja asialla... :-)