Suklaakukkia

Kokeilin ensimmäistä kertaa värjätä suklaata tomuväreillä. Varovainen näköjään saa olla.
Käytin Fazerin LemonLime Block suklaata.


Nämä tein ensiksi. Yritin tehdä violetteja, sekoittamalla sinistä ja punaista, mutta laitoin liikaa sinistä, ja väri oli lähinnä harmaa. Tupsuttelin sitten hopeapulveria päälle, ja ihan suht nättejähän niistä tuli, vaikkakaan ei kovin luonnollisia. Täytyy näköjään olla tosi varovainen tuon tomuvärin annostelussa.
Sitten tein muutaman ruusun.


Nämä onnistuivatkin värin osalta paremmin. Vaikka nuorempi tyttö tokaisikin, että ovat aika hassun näköisiä "klönttejä". =)

Molempiin kukkamalleihin käytin Ullanunelmasta löytyviä  tällaisia  ja  tällaisia  leivosmuotteja.
Myös ruusujen päällä on vähän hopeaa.
Esikoinen toivoi kesäloman alkamisen kunniaksi kakkua, joten nämä menevät varmaan sitten siihen.

Kumkvatti? Kum? Kvatti? Uusi herkullinen tuttavuus siis!

Käsiä ylös, kuinka moni on kokeillut leivonnassa / ruuanlaitossa  hedelmää nimeltä Kumkvatti?

Löysin Prisman hillohyllyä tutkiessani tällasen:


Kumkvattihilloa. Tämä on samaa ranskalaista hillosarjaa josta oli myös tuo neljän marjan hillo viime viikkoisen kirsikkahyydykekakun päällä. Nappasin kaksi purkkia kumkvattihilloa mukaani, ja päätin kokeilla. Ensiksi näpyttelin itseni Wikipediaan, ja etsin kumkvattia. Löytyihän sieltä sitten tietoa.

Eli kirpeän makeaa pitäisi olla. Ja kun tästä näköjään tulee tapa, että teen vapaapäivän kunniaksi hyydykekakkua, niin tuumasta toimeen.


Pohjassa Moilaksen gluteenittomia muropikkuleipiä, ja Semperin gluteenittomia kaurakeksejä.
Moussessa Flora Vispiä, appelsiinituorejuustoa, vaniljajogurttia ja kumkvattihilloa.
Kiilteessä tilkka sitruunamehua ja kumkvattihilloa.
Tuonne moussen väliin laitoin kinuskikastiketta, mutta se valui pois melkein kaikki, kun irrotin kakun vuoasta. Ei se siellä paljon maistunut. Mutta kaiken kaikkiaan tämä oli tosi hyvää. Ei liian makeaa, ja pientä kirpeyttäkin mukana. Ainakin minun makuuni. Nam!

Kakun päällä koristekokeilu, josta teen oman postauksen.

Kokeilin sitten minäkin

Monessa blogissa on houkuttelevasti esitelty paholaisen piirakkaa. Ja on se niin herkullisen näköistä, että sitä piti kokeilla. Ja hyvää se olikin. Ohje löytyy mm. täältä.



Etualalla meidän lasten tämän viikon karkkipäiväkarkit, eli yksi versio jääsuklaasta. Tämä on aika simppeli versio, vain suklaata, kookosrasvaa, ja murskattuja piparminttumakeisia. En jaksanut sen enempää väsätä, ensi kerralla teen toisenlaisia. Mutta herkullisia nämäkin, vaikkakin tosi makeita!

Helppoa ja nopeaa kahvipöytään

Tänään päivällistä syödessä mietin, että olisi kiva saada kahvin kanssa jotain pientä makeaa. Mitään ei kuintenkaan ollut valmiina, ja pakastinkin ammottaa tyhjyyttään...
Onneksi minulla on tuo Kotileipurin Lämpimäiset - keräilykorttisarja. Siinä on osio nimeltä "helppoa ja nopeaa". Tämän sitten valitsin tänään:


Näiden tekemiseen menee aikaa vain noin puoli tuntia. Ja ovat herkullisia!

NOKIPOJAT

100 g      manteleita tai pähkinöitä
2      munan valkuaista
1 dl      sokeria
1 rkl      kaakaojauhetta
n. 50 g      suklaata

Jauha mantelit/pähkinät monitoimikoneessa (tai käytä valmista mantelijauhoa).
Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.
Lisää sokeri vähitellen.
Sekoita valkuaisvaahtoon mantelijauho ja siivilöity kaakaojauhe.
Lusikoi taikina leivinpaperille kokkareiksi.
Paista uunin keskiosassa n. 15 min. Kakut saavat jäädä vähän pehmeiksi.

Koristele sulatetulla suklaalla. Voit myös painaa suklaapalan kuuman kakun keskelle, ja kun se on sulanut, voit painaa sulaan suklaaseen vielä esim. karamellirakeen tai strösseleitä.

Tässä vielä lähikuvaa:

K-18 Kirsikkakakku

Minullapa on vapaayö tulossa....  =)
Joten piti sitä tehdä jotain liköörikakkua.

Näkö on parempi kuin maku. Minun mielestäni. Mies kyllä väitti tykkäävänsä...
Piti ensin laittaa tähän kirsikkalikööriä, mutta huomasin kaapissa naistenpäivän leivoksista jääneen tilkan väkevää kirsikkaviiniä ja ajattelin että pääsenpä siitä eroon. No niin pääsin, mutta kyllä se niin väkevää on, että peittää muut maut alleen. Kirsikkaliköörillä tämä olisi voinut olla hyvääkin. Ehkä vielä kokeilenkin, kun sellainen likööripullo tuolla on...

Seuraavana päivänä maistelimme kakkua uudemman kerran, ja WAU, hyväähän se oli! Maku oli tasaantunut, eikä alkoholi enää jyrännyt muita makuja. Loppujen lopuksi ei hullumpaa!  =)

Kakku on gluteeniton ja hyla.

Pohjassa on gluteenittomia suklaa-kaurakeksejä (Semper) ja gluteenittomia muropikkuleipiä (Moilas).
Moussessa on Flora Vanillaa ja maustamatonta tuorejuustoa, kaakaojauhetta, kirsikkalikööriä ja Galliano-likööriä.
Kiille on tehty ranskalaisesta neljän marjan hillosta.
Pursotus on valkosuklaata.
Tässä  pursotus näkyy paremmin:

Saat multa kukkaset toukokuun....

Tyttö on käynyt pari vuotta jazz-tanssissa. Nyt on taas kevätnäytösten aika, ja kesätauko koittaa. On aika muistaa opettajaa, varsinkin kun ensi vuonna on tiedossa eri opettaja. Lahjaa ja kukkia tekisi mieli antaa, vaan mitä tehdä, kun kukkaro ammottaa tyhjyyttään.....?
Tartutaan koukkuun.


Tämä näkyy tässä vähän huonosti, mutta parempaakaan mallia en löytänyt, kun otin kuvat aamulla töistä tultuani, ja kaikki vielä nukkuvat... Kyseessä on siis virkattu kukka-kaulakoru. Siis kukkia ja lahja samassa paketissa! Virkkasin tämän eilen illalla sohvan nurkassa, kun mies katsoi  sitä onnetonta jääkiekkomatsia.
Tässä yksityiskohdista lähikuvia. Iso kukka:


Ja  pieniä kukkia:



Koru on virkattu Novitan punaisella ja hopeisella kiiltolangalla. Koukku oli numeroa 3,00.
Kostutin korun illalla ennen töihin lähtöä ja muotoilin pyyhkeen päälle. Kun tulin kotiin, se oli kuivunut, ja pysyi muodossaan. Mielestäni onnistuin ihan hyvin. Olen joskus ennen tehnyt tämän korun kalalangasta, mutta tässä on jo glamouriakin.  =)
Tämä lähtee tänään tanssinopettajalle kiitokseksi.

EDIT:   Tämän kuvan nappasin vielä viime hetkellä ennen kuin lähdin viemään lahjaa. Tässä koru näkyy paremmin.

 

Simpukka-pusero

Tästä meinasi tulla ikuisuusprojekti.... Aloitin tämän joskus helmi-maaliskuussa, ja yritin saada sen valmiiksi pääsiäiseksi. Tavoite ei toteutunut, toinen hiha jäi vähän kesken. Ja innostus lopahti kokonaan.
Nyt olen sitten kärvistellyt kauheita tunnontuskia, en ole antanut itselleni lupaa aloittaa uuttakaan käsityötä ennen kuin saan tämän valmiiksi. Ja nyt se on siinä. Tämä on ihan omasta päästä virkattu. Simpukkakuvio on poimittu Stitch'n'bitch kirjassa olevasta virkatusta huivista. Muuten malli on omani.
Tässä toisessa kuvassa näkyy paremmin tuo hihan reikäkuvio.


Hihoista tuli oikeastaan liian pitkät, mutta toisaalta pidän niistä tuollaisina. Luulen jopa, että minun tulee pidettyäkin tätä!  ;-)

EDIT:  Minn@ pyysi minua laittamaan tämän puseron ohjeen näkyviin. Ohje löytyy nyt  täältä.