Mallien ero alkoi vaivata niin paljon, että pengoin kaikki lapaslaatikot läpi ja löysin kaksi ja puoli paria mamman (isoäitini) tekemiä lapasia. Ihme että löysin nämäkin, sillä mamman kuolemasta on kulunut jo 20 vuotta. Tutkin ja analysoin löytyneitä ja aloin neuloa.
Nämä ovat Meidän Mamman Vanttuut. Jännää, miten neuloessa äkkiä muistui mieleen, että mamma aina kutsui näitä nimellä vanttuut. Mamma oli ruotsinkielinen, ja sieltä varmaan tulee tuo sana.
Tässä molemmat vierekkäin, ja näin eron huomaa selvästi:
Esim. Mamman vanttuissa kirjoneule jatkuu sormenpäihin asti, ja myös peukalo on kirjoneuletta. Vieläpä niin, että peukalon kuvio ikään kuin jatkuu suoraan ranteen kuviosta.
Mamman vanttuiden kuviossa ei ole nurjia silmukoita vaan se on selkeää kirjoneuletta. Ailin lapasten kuviossa on enemmän tekstuuria juuri nurjien silmukoiden takia.
En vielä ollut tyytyväinen tulokseen noissa mamman vanttuissa, joten tutkimus jatkui ja tein isommat vanttuut.
Nämä menivät jo paremmin. Nyt onnistuin saamaan peukalon kuvion paremmin kohdalleen:
Nyt tajusin myös ensimmäisen kerran, miten nerokkaasti tehty malli tämä on. Kaikissa mamman vanttuissa on ranteessa käännetty reuna.
Näin reuna on napakkaa ja pysyy muodossaan ja mallissaan kovassakin käytössä. En löytänyt vastaavaa mallia mistään, mutta tämä tehdään samoin kuin nirkkoreunus ja ns. hiirenhammasreunus, paitsi että mamman vanttuissa taitekohdassa on yksi kerros nurjaa.
Muuten ranneosa on 1o 1n - joustinta vuorovärein raidoitettuna. Kämmenosan alussa lisäsin silmukoita.
En tiedä, neulooko kukaan muu meistä mamman jälkeläisistä enää näitä mamman vanttuita, en ainakaan ole kuullut. Tuuminkin, että jo oli aikakin herättää tämä mainio malli henkiin.
Lanka näissä kaikissa on Novita 7 veljestä.
Puikot: Novita alumiinipuikot 3,5. Peukaloissa käytin lyhyempiä puikkoja, mutta saman paksuisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit! Jätäthän pienen viestiin käynnistäsi, kiitos!