Uusi vuosi, vanhan vuoden yhteenveto, ja saavutus

Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille!

Yritänpä minäkin herätä hiukan talvihorroksesta  välillä bloggaamaan. Viime vuoden työt kävin pikaisesti läpi blogista, ja summasin seuraavaa:
31 myssyä tai hattua
13 huivia
2 ponchoa
kahdet rannekkeet/sormettomat
1 peruukki
1 parta
1 kauluri
1 tytön mekko
4 laukkua
5 kirjanmerkkiä
1 hartianlämmitin
2 kännykkäpussia
1 aurinkolasien kotelo
1 saronki

Valitettavasti en löytänyt Knitmeteristä keinoa katsoa viime vuoden metrimäärää, mutta kyllä siellä virkattuna oli ainakin 15000m. Vähän vähemmän neulottuna...

Blogiteksteistä näkyy se, minkä itsekin tiesin; alkuvuotena olin ahkera, sitten hiipui. Jotenkin olen ollut kuin halvaantunut. En tunnu saavan mitään aikaan, ja aina väsyttää.

Viime vuoden alussa asetin tavoitteita vuodelle 2013:
* yritän saada valmiiksi keskeneräisiä, ns. ufoja
* yritän vähentää lankaostoksia ja käyttää varastoissa olevia lankoja
* yritän neuloa vuoden aikana ainakin yhden työn

Tavoitteiden täyttämisessä onnistuin kohtalaisesti. Langanoston vähentäminen piti aika hyvin loppuvuoteen asti. Syksyllä ostin lankaa selvästi enemmän kuin keväällä. Muutaman ufonkin sain valmiiksi, mutta kyllä niitä enemmän tuli lisää...  Neuloin yhden frillahuivin, ja vuoden viimeisillä metreillä sain valmiiksi neulotun lapsen villahaalarin. Täytyy olla tyytyväinen itseensä.

Ja nyt, esittelen sen villahaalarin.
Ei täydellinen, mutta ottaen huomioon että tätä ennen olen neuloen saanut valmiiksi ainoastaan muutaman suoran huivin, on tämä minulta melkoinen suoritus:

Malli on Novitan lehdestä Syksy 2012

Malli: Vauvan neulehaalari
Lanka: Novita Nalle Luontopolku  ja  Novita Wool
Puikot: sukkapuikot 3,0 ja 3,5  sekä pyöröpuikot 3,5

Nalle Luontopolkulangan värinä "Joulupuu". Raidoittuu kauniisti minun mielestäni. Tällainen tumpeloneulojakin saa aikaan kirjoneuleen näköistä jälkeä.
Ohjeen suurin koko oli 80cm, mutta kasvatin kokoa noin 90 senttiselle lapselle. Kaivoin netistä lapsen kokotaulukoita ja lisäsin pituutta ja tarvittaessa lisäyksiä sen mukaan. 

Jätin ohjeessa olleet kirjoneulotut nallet pois. Ei minusta olisi sellaisten tekemiseen ollut...
Lisäksi ohjeen mukaan tässä oli nappilista ja napit. Jätin ne pois ja laitoin tilalle vetoketjun, saajan pyynnöstä. Tämä kun menee mieheni lapsenlapselle. Hänen äitinsä (eli "miniäni") pyysi tätä haalaria, vetoketjulla ja 90 senttisenä.
Hiukan meni vetoketjun kohdistus pieleen, venytin ilmeisesti ommellessa toista reunaa liikaa. Kirjoneuleen raja heittää noin sentillä. Haitanneeko....?
Hihoja jouduin vähän sovittelemaan ja rypyttämään miehustan puolta, jotta sain ne istumaan kohdilleen.

Kaipa tätä voisi ihan onnistuneeksi sanoa. Ehkä minä pikkuhiljaa pääsen neulomiskammostani... Ainakaan en ole vielä haudannut puikkoja takaisin laatikoiden kätköihin...

Ajattelin jatkaa vuonna 2014 samoilla tavoitteilla kuin viime vuonnakin.
Tartun ufoihin.
Rajoitan lankaostoksia, koska varastot pursuilevat ennestäänkin.
Edelleen yritän parantaa neulomiskammoani tarttumalla välillä puikkoihin koukun sijaan.

Tekemisen iloa sinulle, lukijani!