Mun KYH-kesä menee vähän persiilleen tällä hetkellä... aloitukset laahaa perässä eikä valmista tule... paitsi tää yks. Tämä on KYH 13.
Oli vaikea saada värejä oikean sävyisiksi tässä kuvassa, mutta kirkkaan keltainen tuo oikeasti on.
Lanka: Novita Marine
Koukku: 4,0
Tässä lähikuvaa. Eli kiinteitä silmukoita vaan ja ketjusilmukka-kaaria välissä. Käyttöön menee. 
Hah, mikä otsikko... Mutta kun tässä kakussa on kermaa, kallan kukkia ja karjalankarhukoira niin eikös se tee kolme k-kirjainta... 
Tähän kakkuun siis tuli se koirakoriste edellisestä postauksesta. Mun mielestä tämä onnistui ihan kohtalaisen hyvin. Noiden kukkien asetteluun en ihan ole tyytyväinen, mutta menköön...
Reunoille levitin kerman tasaiseksi pinnaksi ja sitten painelin siihen mantelilastuja. Alareunaan vielä pienet kaaripursotukset niin ei jää reuna ikävän näköiseksi.
Näistä reunapursotuksista piti ihan ottaa kuva kun onnistuivat mun mielestä niin hyvin. Tökkäsin tuollaiset vaaleanpunaiset sokerihelmet kermakiehkuroiden keskelle, mun mielestä se näyttää kivalta.
Tässä vielä tuo koriste-rypäs. Kukat ja lehdet ovat marsipaania. Lehdille töpöttelin vielä vihreää kimalleväriä, ja kallankukan keskustaan ja sen ympärille kultaista kimalletta. Sitä tuli ehkä vähän liikaa... Ei ikinä osaa lopettaa ajoissa.
Myös kakun pintaan sivelin kerman mahdollisimman tasaiseksi ja siihen päälle sitten vaan koristeet.
Kakku on laktoositon ja gluteeniton. Täytteinä vadelma- ja päärynämousset.
Mä olen ollu kovin arka muovaamaan tuosta marsipaanista mitään kukkia kummempaa. Ei oikein ole usko itseen kohdallaan...
Ihaillen ja kadehtien käyn kurkkimassa taitavien kakkuleipurien blogeja, haaveillen että ehkä joskus minäkin vielä...
Nyt mä sitten yritin taas. Ja ehkäpä kelpuutan tämän huomenna haettavan kakun päällekin. Tähän vois olla jo melkein tyytyväinen. Varsinkin kun se on väännetty tässä helteessä (muutenkin valuu tuskan hiki pitkin selkää).
En huomannu kysyä paljonko päivänsankari täyttää, mutta sen tiedän että vanhemmasta rouvasta on kyse. Ja rouva kuulemma tykkää Karjalankarhukoirista. Tilaajana on hänen poikansa, jonka mielestä vois olla kiva että kakussa olis koristeena se koira... (hui, sanoin minä!)
Mut ei tästä nyt hullumpi tullut. Nuo lehdet ja kallankukat tein jo viikko sitten. Niitä tulee kakkuun enemmänkin, mutta tähän koristeeseen laitoin vain yhden kukan ja puolitoista lehteä.
Malliksi koiralle printtasin netistä pari kuvaa kyseisestä koirarodusta. Saattapi olla että tuosta jopa tunnistaa. Mieheni ainakin antoi kehuja, mutta mulla on taipumus pitää häntä jäävinä (vaikka aina mielipidettä kysynkin...).
Tässä takaa, ja kukkakin näkyy paremmin. Toi häntä ei ihan hyvin onnistunu... mutta olkoon nyt noin.
Ja tässä vielä suoraan edestä:
Huomenna laitan tämän kallankukkien kera kakun päälle. Siitä sitten kuvia myöhemmin.
Koira on siis muovailtu marsipaanista. valkoiset osat marsipaanin ja sokerimassan sekoitusta, samoin alusta.
Tämä ei ole KYH (valitettavasti).
Haaveilin sellaisesta kapeasta hartiahuivista kesäksi. Vähän sellaista ei niin kolmiota... Vähän niin kuin suosittu neulehuivi Baktus.
Ostin sitä varten Susulta hauskaa Tsekkiläistä Panda-lankaa ja niin suuri oli halu saada sellainen huivi etten malttanut odottaa kesäkuun alkua ja tehdä sitä KYH-työnä. Lopettelin tämän sitten näiden KYH-aloitusten lomassa.
Tässä kuvassa on kyllä värit liian tummia...
Raidallinen Boa-käärme puussa... eiku sittenkin mun huivi.
Suunnittelin tämän tällä kertaa ihan itse, kun ei mieleistä mallia virkattuna löytynyt. Nimeksi annoin tälle "Kukkapuro" eli Flower Flow.
Halusin noiden keltaisten raitojen kuvastavan sitä puroa ja reunuksessa ovat sitten ne kukat jotka ovat sinne lipuneet puroa pitkin...
Malli: Flower Flow - Kukkapuro (oma malli)
Lanka: Nitárna Panda (97% bambu, 3% elastan)
Koukku: KnitPro 3,0
Tässä viimeisessä kuvassa värit ovat lähinnä oikeaa ja huivin pituuskin hahmottuu paremmin.
Lanka on kevyttä, mutta olisi saanut olla ehkä vielä kevyempää kun mallivirkkaus on noin tiheää. Kiva kesähuivi tästä kuitenkin tuli.
Matias, jolle viime vuonna tein tämän kakun, halusi myös tänä vuonna minulta synttärikakun. Aiheella ei ollut kuulemma niin väliä, mutta Matiaksen äiti sitten ehdotti että ehkä joku South Park hahmo?! Tällainen hauska kuva sitten löytyi, jonka maalasin marsipaanille:
Muuten kakku on ihan perus - gluteeniton viiden munan kakkupohja.
Täytteinä appelsiini- ja suklaamousset. Reunoilla FloraVispi.
Ihan yksinkertainen peruspursotus, kun meinasi tulla kiire...
Tänä aamuna heräsin tuntia aikaisemmin kuin normaalisti, vatkasin vispit ja pursotin ne pikavauhtia kakun reunoille. Lisäsin vielä nuo hopea-kuulat kun reuna näytti niin tyhjältä. Vielä muutama suihkaus kimalletta kuvan päälle ja siinä se. Toivottavasti maistui!
Ja kyllä minä tänäkin vuonna osallistun siihen KYH-tempaukseen, vaikka täällä blogissa se ei vielä juuri näykään. Nyt sentään sain tuonne sivuihin lisättyä listan aloitetuista töistä. Kuvia tulee sitten kun saan jotain valmista.
Meillä oli viime viikonloppuna sitten lopulta ne 50-vuotisjuhlat.
Juhlat sujuivat hyvin. Juhlapaikkana meillä oli upea
Matkailukievari Vanha-Puuska.
Mulla ei ole valitettavasti kuvia juhlista, mutta käykää katsomassa tuon linkin takaa. Paikka on tosi kiva tällaisten juhlien järjestämiseen.
Ruoka oli todella herkullista ja toiveidemme mukaista.
Ruokailun jälkeen siirryimme piharakennuksen Talli-kahvioon, jossa musiikista vastasi DJ. Saimme myös laulaa karaokea (ja se olikin yllättävän suosittua)! DJ:n laitteineen tilasimme täältä. Olimme todella tyytyväisiä myös tähän osaan juhlia. Musiikki oli täsmälleen toiveidemme mukaista.
Itse tein juhliin ainoastaan täytekakut ja pikkuleivät.
Kakuiksi päivänsankari halusi mielestään maailman parhaan levyn A- ja B-puolet:
Kyseessä on The Beatlesin "Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band".
Tässä A-puoli.
Ja tässä B-puoli.
Ja vielä lähikuvaa A-puolen etiketistä:
Etiketit ovat syötävälle paperille elintarvikevärillä tulostettuja kakkukuvia.
Itse "levy" on mustaa marsipaania. Sekä kuvat että marsipaani on hankittu Cakefix-verkkokaupasta paitsi että hain tarvikkeet itse kun tuo Piikkiö on kuiteskin aika lähellä. Ja pääsinpä siis tapaamaan henkilökohtaisesti Rouva Veen, jonka kakkuja olen ihaillut jo muutaman vuoden hänen bloginsa kautta.
Kakkujen täytteenä on Caipirinha-mousse ja suklaamousse. Reunoilla kermavaahto, jonka kuvion Wiltonin kolmioraapalla.
Ja vähän sokerihelmiä väriä antamaan.
Kakut olivat gluteenittomia ja laktoosittomia.
Kakun lisäksi kahvin kanssa tarjoiltiin pikkuleipiä:
Viidenkympin nopeusrajoituksia tietysti. Noi pursotukset meni kyl vähän päin seiniä, noi punaiset reunat siis. Mutta kun ne kerta kelpasi päivänsankarille niin uskalsin sit laittaa tarjolle...
Toi numero on piirretty kuivuneen kuorrutuksen pintaan elintarviketussilla. Nää oli siis täytepipareita, täytteenä oli sipaus tyrnihilloa (joka on yks päivänsankarin lemppareista).Myös pikkuleivät olivat laktoosittomia ja gluteenittomia.
Viime hetkellä ennen juhliin lähtöä väsäsin vielä itselleni juhlakorvikset:
Ja ei, en ole itse leikellyt tätä millään kuviosahalla. Susun kaupassa oli tällaisia kauniita puuleikkauskuvioita myytävänä ja minä sanoin heti että noista ruusuista mä teen itselleni korvikset. Ja tein kans. Ei tarvinnu muuta kuin kiinnittää koukut paikalleen. Ja kauniit tuli, ainaskin mun mielestä.
Mä heräsin äitienpäivän aamuna... en lasteni lauluun, en.
En edes miäheni lauluun.
Vaan siihen et Remu-koiruus hyppäsi mun päälle ja painoi päänsä mun kaulalle (niinku sillä on tapana silloin kun se tulee mua herättämään).
Raotin sitte silmiäni ja.... miäs seiso sänkyn vieres tarjotin kourassa! 
Siihen mun viereeni sänkyn reunalle se sitten lykkäsi sen, siin oli molemmilla reunoilla miähen itte poimimia kukkia, osa meidän pihasta, osa kukkaruukusta (violettei orvokei). Tarjottimella oli kuppi hunajalla makeutettua vihreää teetä (mun lempparia) ja lautasella kaks sämpylän puolikasta joihin se miäheni oli laittanu päälle salaattia, juustoa, kinkkua, kurkkua ja tomaattia.
Kun sit olin saanu nämä herkut syötyä ni kiskoin jotain päälleni ja siirryin keittiöön jatkamaan. Miäs oli sinne laittanu mulle vielä jogurtin ja kaatoi lisää teetä. Ja mä sain lukea päivän lehden ekaks! 
Kuopuskin sitten jo heräili, ja antoi mulle kortin jonka kuvapuoli oli ihan täynnä eri värisiä kukkia. Takana luki näin:
Mother's Day
With me you went,
you held on to my hand.
With me you looked at
the wonders of the world,
you explained that to me.
You consoled in my sorrow
and smoothed my hair.
You went with me,
a trip since the childhood to the adulthood.
Sometimes you closed me in your fathoms,
THANK YOU MOTHER,
that I may be with you!
Esikoiselta sain iltapäivällä vielä upeasti piirretyn ruusu-kortin (en huomannu ottaa kuvaa).
Kakku mun vaan piti itte tehdä, vaikka kovasti koetin vihjata että kääretorttukin riittäis (jos vaikka olisivat tytöt mulle tehneet sellasen)...
Kääretortun sit teinkin. Itte.
Päälle spritsattu suklaata ja koristeeksi yks preeriaruusu ja kultakuulia.
Sisältää kermaa ja pakastemansikoita. Nam!
Mentiin miähen kans ihan terassille juomaan kaffet ja herkuttelemaan tällä tortulla.
Täl viisii me varustauduttiin.
Pihalla oli lämpöasteita kakskymmentä!
Sanoinki miähelle että pitäis käyttää kaikki lämpimät kesäillat tällaiseen pieneen "laatuaikaan" että juodaan kahvit omalla terassilla.
Nyt tarttis inspiroitua leipomaan. Mulla alkoi nyt leipomis-loma nimittäin.
Tän viikon aikana tarttis leipoo kakut ja pikkuleivät ens lauantaiks, jolloin vietetään mieheni synttäreitä (joo-joo, pyöreitä se täyttää!).
Katsotaan, saanko mitään aikaan. On vähä ollu flaati olo viime aikoina enkä oo saanu mitään valmista aikaseks...
