tiistai 9. elokuuta 2016

Kukkapeitto Nealle

Tämä työ on aloitettu jo viime vuonna, mutta jäi tauolle kun sairastuin. Pikku hiljaa olen sitä tehnyt, ja nyt kesällä laitoin ison vaihteen päälle. Haluan nimittäin antaa tämän syntymäpäivälahjaksi lapsenlapsellemme Nealle.
Nyt tulee paljon kuvia, mutta olin niin innoissani tämän valmistumisesta.

Tein tytölle torkkupeiton. Hän täyttää vasta 5 vuotta, mutta tämä on aikuisen kokoinen. Tarkoitus on, että tämä, hyvin pidettynä, kestää loppuiän. Tai ainakin pitkälle aikuisuuteen. Idea lähti siitä, kun tyttö meillä ollessaan tykkää kietoutua virkattuihin peittoihimme katsellessaan piirrettyjä.

Virkkasin ruutuja, ruutuja, ruutuja....
Siinä ne ovat kaikki. Odottamassa yhdistämistä. Niitä on 165 kpl.

Tässä vasta valmistunut, vielä pesemätön peitto. Kuvattu sisätiloissa, joten väritkään eivät pääse oikeuksiinsa.
 Ruutuja on siis neljän laisia. Keskellä olevissa viininpunaisissa ruuduissa ovat kirjaimet N-E-A. Kukkaruudut ovat kaikki samanlaisia, mutta kolmella eri värillä.
 Alla pari lähikuvaa peiton keskeltä.
 Kirjaimet on virkattu puhvisilmukoilla, joten ne ovat hieman koholla.
 Ja tässä lähikuvia kukkaruuduista.


Yllä olevat kuvat oli siis otettu ennen pesua. Alla sitten pesun jälkeen. Ihan pesukoneessa pesin 30 asteessa. Levitin uudelle terassille kuivumaan, ja muotoilin kosteana. Ensimmäinen kuva on otettu auringon paistaessa, joten varjoja näkyy. 
 Ja toisessa kuvassa aurinko on pilvessä. Näissä kahdessa kuvassa näkyy ehkä ruutujen yhdistämistapa parhaiten. Ompelin siis ensin nuo kirjainruudut. Sitten ompelin pohjavärin kukkia kehäksi, ja virkkasin kehän kiinni kirjainruutuihin. Jatkoin samaan tyyliin koko peiton. Seuraavana tummat kukkaruudut, ompelin kehäksi ja virkkasin edelliseen kehään. Sitten taas välikerros pohjavärin kukilla, ja seuraavaksi vaaleanpunaiset kukkaruudut. Näin sain peittoon tekstuuria lisää. Kukat toki ovat koholla, kun ovat nekin puhvisilmukoilla, mutta nyt nuo virkatut saumat näkyvät kauniisti koholla, ja kehystävät kukkia.
 Pesun jälkeen kirjaimetkin näyttivät kohoavan paremmin esiin pinnasta.

Kukkaruudun malli löytyi video-ohjeena netistä. En valitettavasti tallentanut sitä, joten en varmaankaan löytäisi, vaikka etsisin. Ohje oli kuitenkin helppo oppia ulkoa. Kirjainruutuihin löytyi ohje omasta kirjahyllystä.
Koukku: KnitPro SoftGrip 5,0
Lanka: Värillisten kukkien keskiosat (keltainen ja oranssi) ovat Novitan 7 veljestä ja Nalle lankoja, jämäkeristä.  Muuten kaikki käytetty lanka on Okiteks Okilana (50% villaa, 50% akryylia). Lanka on ostettu paikallisesta lankakaupasta.
Pehmeää, paksua lankaa, tuntuu villaisen lämpöiseltä. Synttärit ovat syyskuussa, joten reilun kuukauden peitto saa odottaa vielä käyttäjäänsä.

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Terassin pörriäiset

Pieni välityö, ennen kuin saan vuoden suurimman työni julkaisukuntoon.
Tänä vuonnahan on jopa uutiskynnys ylittynyt monta kertaa ampiaisten suuren määrän vuoksi. Kyllähän niitä meidänkin pihalla, talossa ja puutarhassa pörrää. Ja tunkevat joka paikkaan. Varsinkin perjantai-illan viinilasiin.
Kyllästyneenä hätistelemään niitä pois lasin kimpusta, tartuin koukkuun. Muistan nähneeni jotain tämän tapaista jossain virkkauslehdessä, mutta sitä en nyt malttanut lähteä etsimään, vaan nappasin jämälanka-nöttösen ja vedin hatusta.
Muistelen, että ohjeessa reunaan virkattiin helmiä painoksi, mutta pysyyhän tuo lasin päällä ilman niitäkin. Ja pörriäiset kyllä pörrää edelleen, mutta eivät pääse lasiin. Ja tähän sai kulutettua yhden lankakerän jämän, josta ei enää olisi riittänyt mihinkään isompaan.
Lanka: Novita Tennessee
Koukku: 3,5
Ei ohjetta.


sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Kesän lämmikkeitä

Vaikka kesä olisi kuinka lämmin, niin kyllä silti välillä paleltaa. Siksi Suomen kesässä tarvitaan välillä villaista.
Mieheni, kuten moni muukin suomalaismies, vietti nimipäiväänsä juhannusaattona. Pienellä viiveellä tein hänelle nimipäivälahjaksi kesäiset villasukat.
Kesäiset siksi, että näissä on vartta tuskin lainkaan.  Ensimmäinen kuva on otettu ilman salamaa, joten värit ovat hieman tummia. 

Lanka: Novita 7 veljestä
Ohje: jostain Novitasta tämäkin oli, mutta en muista mistä. Ohje oli kuitenkin naisten sukille. Minä vain lisäsin jalkaterään pituutta.
Puikot: KnitPro Nova Cubics 3,5

Nämä ovatkin olleet ahkerasti mieheni jaloissa.

Itselläni varpaiden lisäksi palelevat kädet, ja jotain käsivarsien/hartioiden lämmittäjää olen haikaillut jo pitkään. Nyt sain tehtyä tällaisen:
Ohje kirjasta: Hetaleita poropeukaloille  (hiukan muokattuna)
Lanka: Novita Jenga
Puikot: 6,0 sukkapuikot, 10 pyöröpuikot
Kirjan ohjeessa tämän nimi oli "bolero", mutta kyllä minä ennemmin sanoisin hihatin, tai jotain siltä väliltä. Mallina kuvissa tyttäreni, jonka yllä tämä on aavistuksen liian iso. Minä olen harteikkaampi, ja minulla on pidemmät kädet.

Hihat ovat tarkoituksella pitkät, jotta kädet pysyvät lämpiminä. Minulla hihat eivät tosin tule ihan näin pitkälle. Ohjessa hihat piti neuloa tasona, ja lopuksi ommella sauma, mutta minä neuloin nämä pyörönä. 

 Tarpeen tullen kylmät kädet voi piilottaa kokonaan lämmittelemään. Ihan kuin muhvi.

Takasauma näyttää tässä vinolta... ehkä se onkin. Hihat siis neulottiin erikseen ja ommeltiin takaa yhteen. Reunukseen olisi pitänyt olla saman paksuiset puikot kuin hihoissakin, mutta minulla ei ollut nro 6:n pyöröpuikkoja. Neuloin siis 10 pyöröillä, joten reunuksen silmukat ovat paljon isompia. Ei kovin kaunista, mutta ei tämä mikään edustusvaate olekaan, vaan tarkoituskin on käyttää tätä lämmikkeenä vain kotona.

Näiden töiden langankulutusta KnitMeteriin syöttäessäni huomasin (kauhukseni), että olen tänä vuonna neulonut enemmän kuin virkannut! Jopas jotakin! Tämä kylläkin muuttuu seuraavan työn myötä. :-)

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Kissojen kamaa

Tämä on valmistunut jo toukokuussa, mutta enpä vaan ole saanut istahdettua koneen ääreen kuvia käsittelemään...
Meillä on kaksi kissaa, ja niillä on vain yksi, osittain rikkinäinen kiipeilypuu. Pitkään olen jo miettinyt, että talomme portaikkoon mahtuisi hyvin seinille jotain... ja niinpä, kun toukokuussa pidin loput viime vuoden lomani, ryhdyin tuumasta toimeen (ensin kysyttyäni mieheltä luvan).
Löysin kangaskaupasta tuollaista pörröistä kangasta, vähän kuin tekoturkista, mutta ei ihan. Kauniin violettia. Sitten pengoin pihavarastoamme, kellaria ym. säilytystiloja, ja löysin hyllyn jos toisenkin. Niiden päälle sitten liimailin kangasta. 

Tarkkaa suunnitelmaa ei ollut, vaan lähdin vähän "soitellen sotaan" kiinnittämään hyllyjä seinälle. Tuo oksa on pihavaahterastamme. Oksaan ei tullut lehtiä tänä vuonna, joten se karsittiin. Siitä sahattiin miehen avustuksella sopiva pätkä, ja hiottiin kuiva ja hilseilevä pinta pois. Parilla ruuvilla hyllyyn kiinni sekä ylhäältä että alhaalta.

 Tuo iso hylly, jolla Pate-kissa kuvassa makoilee, oli edellisessä elämässä kaapin ovi. Sekin löytyi pihavarastosta. Irrotin saranat, sahasin sopivaan mittaan ja liimasin kankaan.

Vielä löytyi vanhat "kissatikkaat", jotka joskus olivat ulkoseinässä keittiön ikkunan alla. Siitä sain hyvän kulkusillan tuonne ylös. Nyt tuo on Paten lempipaikkoja. Sinne se aina kömpii ruuan jälkeenkin nukkumaan.

Vielä tuossa on paranneltavaa, mutta suunnittelen taas jonkin aikaa, ja sitten... kangastakin vielä jäi, joten eipä sitä tiedä mitä vielä seinille ripustan.

torstai 12. toukokuuta 2016

Synttärisukkia

Mun mies täyttää tänään vuosia. Hän on, kuten monesti olen todennut, villasukkien suurkuluttaja. Niinpä helpoin ja paras lahja hänelle on uudet villasukat. Tänä vuonna uusien sukkien lisäksi parsin kahdet vanhat.
Toiset näistä vanhoista näytin jo edellisessä postauksessa, mutta nyt niissä oli reikä myös kantapäissä, joten tein niihinkin paikkauslaput.



Samaa lankaa riitti edelleen, ja samaa tekniikkaa käytin edelleen.
Lanka: Novita 7 veljestä jättiraita
Koukku: 4,0

Kuistin kaapin siivouksen yhteydessä löytyi syksyllä nämä harmaaraita-sukat. Näitä en ole itse tehnyt, enkä muista mistä nämä ovat tulleet, mutta uudelleen löytymisen jälkeen ne ovat olleet ahkerassa käytössä, vuorotellen noiden yllä olevien kanssa. Niinpä näissäkin oli reikiä sekä päkiän että kantapään kohdalla. Parsintaan siis nämäkin.

En tarkalleen tiedä, mitä lankaa tuo parsimukseen käyttämäni on, luulin ensin seiskaveikaksi, mutta tuntuu hiukan paksummalta. Kerä on keritty pyöreäksi keräksi, joten ehkäpä vyötekin löytyy kerän sisältä, jos joskus saan sen loppuun. Tämä on saatujen lankojen pussista, joten siksikään en tiedä, mitä tämä on. Samaa 4,0 virkkuukoukkua kuitenkin käytin pyörylöiden virkkaamiseen.

Sitten vielä ne uudet sukat. Ihan perussukat, mutta tuo joustin, joka jatkuu myös jalkapöydän päälle, antaa kivan kuvio-ilmeen sukalle. Tämä on ihan perus 2o,2n-joustinta, mutta joka neljäs kerros on neulottu kokonaan nurjilla silmukoilla. Malli löytyi jostain Novitan sukkalehdestä. 

Kuva vääristää väriä, se on hyvin tumma vihreä.
Lanka: Novita 7 veljestä (vyötteestä päätellen jostain 80-luvulta...)
Puikot: KnitPro NovaCubics  3,5 ja 4,0

Mikäli joku tarkkasilmäinen huoomaa kuvasta, että sukissa on jo lattialta tarttuneita kissan ja koiran karvoja, niin selitys on tämä. Nämä tulivat pesusta vasta myöhään eilen illalla. Jätin sukat keittiön pöydälle synttärikortin kanssa, ja ajattelin kuvata ne aamulla. Mieheni kuitenkin herää minua aikaisemmin ja lähtee töihin, ja nähtävästi sukat ovat menneet heti käyttöön. Ilmeisesti siis kelpasivat.



torstai 21. huhtikuuta 2016

Sekalaisia pikku käsitöitä

On näemmä mennyt tämä blogin päivittäminen harvinaiseksi. Mutta kovasti koetan koko ajan tehdä jotain pientä, ja kuvaankin ne. Tämä viimeinen vaihe, eli blogin päivitys vain tuntuu olevan vaikeaa. Tai siis siihen ryhtyminen.
Olen jonkin verran varovasti tutkinut lankavarastojani, ja todennut että niitä on aivan liikaa näin pieneen taloon. Lankoja on kertynyt paitsi omien shoppailujen seurauksena, myös "perintönä". Minulle on nimittäin kulkeutunut lankoja äitini, mammani, ja isän edesmenneen avopuolison jäämistöistä. Siispä koetan harjoittaa itsehillintää lankaostoksissani ainakin tämän vuoden. Ongelmana on vain, että pitäisi sovittaa inspiroiva ohje olemassa oleviin lankoihin.
Tuskastuneena lankapaljoudesta selasin käsityökirjojen hyllyäni, ja käsiin osui kirja nimeltä "Hetaleita poropeukaloille". Sen pitäisi sisältää helpohkoja ohjeita ja malleja muunnoksineen tumpelommallekin tekijälle. Malleja on kirjassa sekä neulojalle että virkkaajalle. Sieltä bongasin tämän mallin, joka on ollut valmiina jo kuukauden.


Malli: poolokaulusponcho (Hetaleita Poropeukaloille)
Lanka: Novita Isoveli
puikot: sukkapuikot nro 6,0 ja virkkuukoukku 6,0



Poolokaulus on neulottu joustinneuleella pyörönä. Verkkoponcho on sitten virkattu kauluksesta alaspäin. Käsien liikkumavapauden takia poncho on sivuista osin avoin. Helmaan laitoin puuhelmiä. Donno askartelukaupasta löytyi pakkaus sinisävyisiä helmiä, joita sitten sommittelin tuohon helmaan.


Pääsiäisen aikaan meillä syötiin ainakin lapsenlapsen toimesta suklaamunia oikein urakalla. Tuli mieleen kokeilla, olisiko yllätys-koteloista kissan leluiksi. Virkkasin puuvillalangalla vapaasti muovimunan ympärille, ja tein vielä "hännän", josta lelua voi kissalle tarjota. Valmiiseen leluun suihkautin vielä hiukan kissanminttua.


Menestys näyttäisi olevan taattu. Ai niin, laitoin muovimunaan muutaman riisinjyvän, joten se rapisee kivasti kissan leikkiessä. Menestystä todistaa kisu-poikamme Pate.
Lanka: Novita Tennessee jämät
Koukku: 4,0
ei mallia.



Vajaa vuosi sitten neuloin miehelleni "saapassukat", raidalliset villasukat, jotka nekin oli tehty kauan laatikoissa muhineesta langasta. Kuvia löytyy blogipostauksesta täältä. Saappaissa nuo sukat eivät ole tainneet käydä kertaakaan, mutta mieheni jalassa ne ovat miltei joka ilta. Meillä on vanha omakotitalo, jossa on viileät lattiat, joten villasukat ovat tarpeen ympäri vuoden. Nyt noissa ahkerasti käytetyissä sukissa on jo jonkin aikaa ollut molemmissa iso reikä. Niillä kun "hiihdellään" ympäri huushollia (mieheni ilmaus). Samaa lankaa löytyi vielä laatikosta, joten päätin paikata ne. Reiät olivat niin isot, että parsiminen ei innostanut. Siispä virkkasin paikkalaput, ja ompelin ne paikoilleen.


Virkkasin peruspyörylän, kuten esim. myssyä tehdessä, lisäten silmukoita tasaisesti. Näin lapusta tulee hieman kulmikas. Tässä tapauksessa laput ovat kahdeksankulmaisia.
Sopivan kokoisen lapun tehtyäni katkaisin langan, jättäen pitkän hännän, jolla sitten ompelin laput paikalleen. Ompelin ensin yhden silmukan päästä reunasta tikkipistoin paikan kiinni. Sitten vielä luottelin reunan ympäri vähän pykäpistojen tapaan, paitsi että "tikkien" välit kuljetin lankaa virkkaussilmukoiden sisältä. Näiden kahden kierroksen jälkeen käänsin sukan nurin päin, ja ompelin hiukan reiän repsottavia reunoja kiinni paikkaan miten kuten.
Mies oli tyytyväinen, ja totesi että "nyt kelpaa taas hiihdellä".
Lanka: Novita 7 veljestä jättiraita
Koukku: 4,0


perjantai 11. maaliskuuta 2016

Kevään sukka-mania

Minun piti neuloa kuopukselle jouluksi sukat, mutta kun iski tauti ja kaikki muut siihen päälle, niin annoin lahjaksi lupauksen, että teen hänelle uudet villasukat. Lupauksen vakuudeksi ostin jo langatkin hänen väreissään.

Ensin tein nuo ylemmät. Ensimmäinen valmistui, ja päättelin reippaana tyttönä langanpäät saman tien. Mutta kun kuopus sovitti sukkaa, se olikin liian iso! Taisin huumaantua tuosta kauniista kuviolangasta niin, että en malttanut lopettaa ajoissa. Tein kuitenkin toisen sukan myös. Onneksi lankaa riitti, joten heti vaan toiset sukat puikoille ja malttia mukaan. Nuo ylemmät taitavatkin olla omaa kokoani, joten sainpahan samalla vimmalla itsellenikin uudet sukat.
Malli: perussukat
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5 ja 4,0  Knit Pro  Nova Cubics

Näiden sukkien langanpäitä päätellessä (tai siihen ryhtyessä) etsin päättelyneulaani, ja löysin puolivalmiit sukat, joita en muistanutkaan. Ovat olleet jossakin matkalla matkakässynä, ja unohtuneet pussiin. Tein ne saman tien valmiiksi myös.

Nämä ovat tällaiset lyhytvartiset. Värit eivät ole kuvassa ihan hyvät, varsi ja kantapää ovat hyvin tummaa vihreää.
Malli: perussukat
Lanka: varressa Novita Nalle, jalkaterässä Lappajärven värjäämön Filona Sukkalanka
Puikot: 3,0 Knit Pro Nova Cubics

Huomenna on siskoni syntymäpäivä. Luullakseni hänellä on vielä villasukkia jäljellä, mutta (ainakin mieheni mukaan) niitä ei voi olla koskaan liikaa. Ja koska olen niin mielikuvitukseton, niin helpoimmalla pääsin kun neuloin hänelle taas sukat.

Tällaiset olen neulonut kerran aikaisemminkin itselleni. Nyt tein ihan ohjeen mukaisella langallakin.
Malli: Naisen pitsineulesukat (ohje: Novita Kevät 2015)
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3,0 Knit Pro Nova Cubics

Tykkään tuosta kuviosta, ja jopa minä osasin sen tehdä, vaikka aloitteleva neuloja vasta olenkin. Välillä kyllä tuntuu, että noista Novitan ohjeista saa vain päänsärkyä. Ovat ne välillä niin kummallisia. Tai sitten minä vaan olen niin pöhkö etten tajua. 

Tässä vielä yhteiskuva tämän kevään sukista.






Pitäisiköhän välillä taas virkatakin?! Ainakin laitoin sukkapuikot laatikkoon, pois näkyvistä... niihin kun on niin helppo tarttua jos ovat valmiiksi esillä ja käsillä tekemisen palo iskee.







lauantai 27. helmikuuta 2016

Myssyjä unohtuneista langoista

Minun oli tarkoitus osallistua ystävänpäivän sytomyssykampanjaan TYKS:in syöpäosastoja varten. Ankara flunssa ja mumman kuolema kuitenkin aiheuttivat sen, että myssyjä tuli tehtyä vain muutama, ja nekin jäi toimittamatta lankakauppaan ennen ystävänpäivää. Vien ne tässä jonakin päivänä, kun muistan ottaa ne kaupungille mennessä mukaan.

Tässä ensimmäisessä on jälleen tuota crocodile stitch mallikertaa. Väri on erittäin tumma sininen, joka kuvassa näytti lähes mustalta. Siksi ylivalotin sitä kuvankäsittelyllä,jotta kuvio näkyy. Vähän kuin käpy, eikö vain? Tämä malli vie kyllä tosi paljon lankaa, joten myssy on aika raskas.

Samasta tummansinisestä peruspipo pylväillä, ruskeilla raidoilla.

 Tummansinistä jäi vielä vähän, joten tämä tricolor-malli oli seuraavana.

Tätä turbaani-myssyä oli pakko kokeilla. Ihan hauska malli. Toivottavasti tämä jollekin kelpaa.

Nämä langat löytyivät kaappien perukoilta, osa ilman vyötteitä. Langat näyttävät suunnilleen samalta, joten uskoisin näiden olevan samaa lajia. Löytyneiden vyötteiden perusteella:

Lanka: The Cotton Garden Bella (100% puuvilla)
Koukku: KnitPro SoftGrip 5,0
Mallit: Crocodile Stitch Cloche (Bonita Patterns), Flash Hat (Interweave Crochet), Tri-Color Cloche (Caron), ja Crochet Turban (nettisivulta "Crochet for cancer")

Täytyy penkoa lankavarastoja lisää, kun myssybuumi taas iskee.

torstai 25. helmikuuta 2016

Muistohuivi ja ranteenlämmittimet

Hieman yli kaksi vuotta sitten tein surutyönä huivin, kun isoisäni kuoli. Tuo Pappan muistoksi tehty huivi löytyy blogistani täältä.  Nyt oli sitten Mumman vuoro siirtyä ajasta ikuisuuteen. Tätä tiedettiin odottaa, sillä hän oli jo iäkäs ja monien sairauksien vaivaama. Tammikuun lopulla tuli sitten viesti, että Mumma on päässyt pois kivuista ja tuskasta, taivaan kotiin.   Halusin tehdä jälleen muistohuivin. Mumma oli minulle niin kovin tärkeä ihminen koko elämäni ajan. Minä olin hänen ensimmäinen lapsenlapsensa.  Hän oli aina iloinen ja valoisa ihminen, minkä halusin näkyvän myös huivissa.

 Päädyin tähän upeaan, ruutuvirkattuun ruusuhuiviin. Tässä huivi lepää saunan lauteilla kuivumassa. Pidän kovasti tuosta huivin kauniista mallista. Sen ansiosta huivi lepää harteilla, eikä sitä välttämättä tarvitse lainkaan kiinnittää. Minulla tosin oli hautajaisissa rintakoru pitämässä huivia paikoillaan.

Alla olevissa kuvissa kuvausmallina esikoistyttäreni. Huivin kuvio tulee ihanasti esiin mustaa vaatetta vasten. 

Keskellä takana on iso ruusu jossa on myös varsi ja lehdet. Lisäksi sivuilla on ruusuja ja lehtiä hartioiden molemmin puolin.
 Huivissa on myös paikoitellen popcorn-silmukka tuomassa elävyyttä pintaan.
 Materiaali on pehmeää ja kevyttä bambua.
 Kuvioiden ympärillä on tuollaisia isompia ruutuja, jolloin kuvio tulee enemmän esiin.

Malli: Margo Shawlette (lehdestä "Interweave Crochet/Summer2015)
Lanka: Alize Bamboo Fine (100% bambua)
Koukku: KnitPro SoftGrip  2,0


 Hautajaiset olivat Mumman kotipaikkakunnalla Kainuussa, joten otin pitkälle matkalle mukaan matkakässyjä. Tässä näkyvät ranteenlämmittimet tein menomatkalla.
 Hihan päälle tuleva osa on pelkkiä pylvässilmukoita. Ranteessa taas on crocodile stitch- nimellä kulkevaa kuviota. En ole varma, millä nimellä sitä suomeksi kutsutaan. Tuollaista suomumaista kuviota kuitenkin.

Malli: Crocodile Stitch Wristwarmers - Bonita Patterns
Lanka: Bremont Victoria (80% alpakkaa, 20% silkkiä)
Koukku: KnitPro SoftGrip 3,0

Nämä ovat tosi ohuet, mutta lämpimät. Ei haittaa, vaikka takin hihansuu olisi avonainen, lämpö pysyy.


tiistai 23. helmikuuta 2016

Huivi ja patakalloja

Kyllä täällä hengissä ollaan, vaikka blogissa onkin hiljaista. Puikot ja koukutkin viuhuu edelleen, mutta en ole saanut kuvatuksi tekeleitäni. Jotain talvikankeutta varmaankin...

Mutta tässä nyt ainakin muutama:

Tämä on tällainen neulottu lenkkihuivi, jonka voi kietaista kaulalle kaksinkerroin,


tai nostaa pään päälle hupuksi.


Tässä langassa oli monta väriä, ja vielä bonuksena tuollainen glitter-pätkä välillä, joten yhdestä kerästä syntyi monipuolinen ja -värinen asuste.

Näin pitkä se on oikeasti.
Lanka: Midara Glossy (65% akryylia, 15% villaa, 20% metallia)
Puikot: nro 10  puupyöröt
Mallia ei ole. Lankakauppias oli tehnyt tällaisen, ja häneltä kysyin silmukkamäärän. 48 silmukkaa, ja ainaoikealla koko kerä. Sitten vain sauma kiinni ja huivi on valmis.
Lanka on ostettu  Solveig Shopista



Alla olevan kaltaisen patalapun olen tehnyt aiemminkin, vuonna 2012. Sen kuva löytyy blogistani täältä.   Annoin sen tuolloin veljelleni, joka tykkää pääkalloista.  Jossain vaiheessa veljeni, ja hänen avovaimonsa pyysivät patalapulle paria, samanlaista siis, mutta väreiksi toivoivat mustaa ja oranssia. Nyt sain lopulta sellaisen tehtyä heille jouluksi.

Ideana on siis, että lapussa on kääntöpuolella värit käänteisenä. Kaksi kallo-lappua siis tehdään, ja ne virkataan reunasta yhteen, samalla tehdään kulmaan ripustuslenkki.  


Lanka: Novita 7-veljestä
Koukku: 5,0
Malli: Patakallot, kirjasta Stitch 'n Bitch - virkkaajan käsikirja

Yksi syy, miksi en tehnyt tätä aiemmin, oli se, että Novitan seiskaveikassa ei ole ollut värinä oranssia vähään aikaan. Mutta nyt sitä saa, joten kallot tehtiin.


Kuvaan pian lisää tehtyjä töitä. Yritän kovasti reipastua ja saada kuvat myös tänne blogiin.