tiistai 29. joulukuuta 2009

Joulun aikaa



Olen ollut kovin laiska päivittämään blogia. Touhua on riittänyt, ja silti tuntuu että sainko edes mitään aikaan.



Miehen kanssa ostimme itsellemme joululahjaksi huonekaluja, ts. uusimme makuuhuoneen sisustuksen kokonaan, ja olohuoneeseen ostimme lisää säilytystilaa. Lisäksi ihan mulle vaan tämä:





Meillä on pieni ja ahdas olohuone, jossa mulla ei oikein ole ollut sijaa muualla kuin tässä tietokoneella. Tässä olen enimmäkseen käsitöitänikin tehnyt kun isäntä istuu tv:n ääressä (jota minä en katso). Nyt mulla on ihan oma nurkkaus! Tämä lepotuoli ja rahi ostettiin kaiken muun ohella, ja sain sen soviteltua tuohon pianon viereen. Siihen pianon päälle sitten kasaan lankakeräni ja nautin olostani! Nurkkaan mahtui vielä pieni lamppukin jotta näen väkertää. Tämä oli varmaan mun jouluni paras lahja! Hymy



 



Kuusta meillä ei ollut, kun ei mahdu. Eikä tarvinnut, koska lapset viettivät joulun isänsä luona, ja me miehen kanssa mun lapsuuden kodissa. Mutta tämän tein keittiön pöydän yläpuolelle antamaan joulutunnelmaa:





kaunis puu-kranssi, jonka ympärille kiersin jouluista nauhaa. Koristeina kahdenlaisia jääpuikkoja sekä punaisia ja valkoisia perhosia.





Kranssi on ostettu Anttilasta, mutta kaikki koristeet löytyivät

Wiurilan Kartanon Joulupuodista. Ihana paikka, oikea jouluihmisen taivas!



 



Tällä kertaa halusin tehdä kotiinkin pienen joulukinkun, vaikka söimmekin niin aaton, joulupäivän kuin Tapaninpäivänkin ateriat muualla. Pidän kinkusta leivän päällä, ja nyt tämä onkin jo kokonaan syöty.





Meinasi unohtua kuvaaminen kokonaan, tässähän on jo puolet syöty!

Pirkka-lehdestä löytyi houkutteleva pähkinä-kuorrutettu juhlakinkku.

Houkutteleva, koska pidän pähkinöistä ja houkutteleva myös siksi että ohje on gluteeniton.

Kinkku oli todella hyvää!





 



En kauheasti leiponut jouluksi, mutta pipareita tein ja siinä sivussa lapsille piparkakkumetsän.





Ei tämä nyt kummoinen ole, mutta lapset tykkäsivät ja sehän on pääasia.





Metsämökin asukeilla on myös ulkoruokailun mahdollisuus. Täytelaku-pötköistä leikelty "hirsinen" pöytä ja jakkarat.





Metsästä siis löytyy jos jonkinlaista elukkaa; hirviä, karhuja, kettuja, jäniksiä, oravia, jopa siili ja tietysti mökissä asustaa kaksi kissaa. Hymy



Noita metsän eläin-muotteja löysin Ikeasta.



 



Muutamia käsitöitä tein lahjoiksi, mutta niistä tulee kuvia myöhemmin.



Rauhallista loppuvuotta kaikille tänne eksyville  ja onnea tulevalle vuodelle!



 



Ai niin, tänä aamuna herätessäni löysin keittiön lattialta tällaisia:





Ei-enää-niin-pieni  Miisu-kissamme oli päättänyt "metsästää" joulukukka-asetelmasta punatulkun.  Taitaa olla varsinainen peto tämä kisuli...





 



 


lauantai 12. joulukuuta 2009

Kaksi tuhmaa kakkua



Oli pakko nyt tehdä tuon niminen kategoria. Sen luokan kakkuja on tällä viikolla tehty. Vaan aloitetaanpa kiltimmällä ensin.



Mulla oli tällä viikolla synttärit. Kotiin tein tällaisia Petit Fours leivoksia.





Tein näitä ekaa kertaa, ja vähän ovat sen näköisiäkin... mut hyviä olivat.



Tein uunipellillisen leivospohjaa, gluteenittomana. Pohja on mehevä, ja sellaisenaankin herkullinen. Otin pienillä muoteilla levystä paloja, laitoin kahden palan väliin sipaisun appelsiinimarmeladia ja palat vastakkain.



Pyöreiden ympärille kietaisin suikaleen marsipaania, ja pursotin sokerikuorrutusta päälle. Muutamaan kokeilin sivellä kuorrutusta joka puolelle, mutta se osoittautui sottaiseksi ja hankalaksi, joten luovuin siitä.



Sitten tein kermasta, voista ja valkosuklaasta tahnan, ja murentelin siihen leivospohjan paloja. Massasta pyörittelin pieniä palloja, jotka kierittelin vielä nonparelleissa, ja asettelin ne karamellivuokiin. Nämä olivat kyllä parhaita näistä!



 



Tämä seuraava kakku on ollut pitkään kokeilulistalla. Ei tällaista kukaan tilaa, joten itselle se piti tehdä. Tämä syötiin töissä.





Esikoinen huuteli torstaina keittiöstä että "äiti, miks meidän jääkaapissa on vessa?"    Tukittu



 





Oikein logo ja kaikki...



Ja itse kaakeloitu lattia...





Ja joku on jättänyt vessan vetämättä.



Kakku on gluteeniton. Pohjina on suorakaiteen muotoinen 6 munan sokerikakku, ja 2 munan rengasvuoassa paistettu kakku.



Täytteenä sipaisu suklaalevitettä, ja piparminttu-nougat vaahtoa. Päällinen marsipaanin ja sokerimassan sekoitusta. Pöntön kansi sokerimassaa, samoin tuo "talkkarin pusu".



Pöntön sisältö on suklaatoffee-karamelleista muovaillut kikkarat, ja vaaleata siirappia.





Laatoituksen saumat sokeri-cremeä, jota on myös sivelty kauttaaltaan marsipaanin alle.



Äklöstä ulkonäöstä huolimatta tämä oli oikein hyvää!



 



Ja sitten se toinen. Tämä on vielä jääkaapissa, noudetaan tänään.



Salon Teatterissa on tänä syksynä pyörinyt iki-ihana Housut Pois- musiikkinäytelmä.  Nyt on näyttelijäporukka viettämässä näytännön "hautajaisia", ja sinne haluttiin kakku. Kakun tilaaja, hyvä ystäväni, sanoi että näistä on harjoituksissa puhuttu koko syksy. Nyt se syödään, ja sitten siitä ei enää puhuta.





Valitettavasti siitä nyt tuli vähän kulmikas... mutta kaipa tuosta nyt tunnistaa.





Kovin karvaisia ovat...





Ja roiskeitakin vielä. (yök)



 



Kakkupohja on kuuden munan sokerikakku. Ei ole gluteeniton.



Väleissä tyrni- ja valkosuklaamousset.

Päällä marsipaania. Roiskeet valkosuklaata, ja "karvat" suklaaströsseliä.



Täytin ensin varsi-osan, sitten murustelin pari kakkupohjalevyä, ja sekoitin ne lopun täytteen kanssa massaksi josta pyörittelin nuo pallot.



Ei tuosta kaunista saa, mutta ajanee asiansa. Esikoisen kommentti oli:

"Yyääääkk! Äiti!!"   Huuto



 



 


Myyjäisiin



Kuopuksella on tänään, lauantaina koulupäivä. Koululla on perinteiset joulumyyjäiset.

Kuopus kyseli myyjäisiin myytävää, mutta valitettavasti mulle osui varsin kakkupitoinen viikko, enkä ehtinyt sitten leipoa mitään kakkua tai piparia. Onneksi kokeilin jokin aika sitten yhtä tossu-ohjetta. Nämä lähtivät sitten myytäväksi:





 



Joo, tiedän. Kamalan väriset. Kaivoin esiin joitain  vajaita keriä mitä nyt löytyi, jotta sain ohjetta kokeiltua.



Pohja on virkattu kaksinkertaisella langalla Novitan Isoveli Colorista.

Sininen ja violetti ovat Novitan seiskaveikkaa. Toivottavasti ne jollekin kelpaa...


sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Joulun odotusta, ainakin vähän



Täällä blogissa on ollut hiljaista... tuntuu etten saa mitään valmiiksi vaan aina aloitan jotain uutta.



Mutta olen mä jotain saanut aikaan.  Tytöt eivät tänä vuonna halunneet perinteistä suklaa-joulukalenteria, kun ne ovat aina niin samanlaisia.

Tein siis heille "kalenterin", joka vaatii äidiltäkin vähän valppautta.





Ostin kaksi pientä pärekoria Pinetta-tuotteesta. Vuorasin ne tumman vihreällä huovalla ja sitaisin ympärille punaista kimaltavaa nauhaa. Lahjanauhalla sitaisin korin kahvaan nimilaput, ja siinä se.



Aina illalla ennen töihin lähtöäni laitan koriin jotain pientä, ja aamulla tytöt sitten kurkistavat mitä sieltä löytyy. Korit ovat eteisen seinällä olevassa hyllykössä. Sekä tytöt että minä olemme tyytyväisiä. Mukavan erilainen joulukalenteri, jossa voin yllätyksissä myös ajatella tyttöjä henkilökohtaisesti. Esim. yhtenä aamuna he saivat helmi-rannekorut, kumpikin itselle sopivan värisen.  Hymy



 



Ja sain mä sitten lopultakin yhden käsityön valmiiksi asti.





Ihan perus-poncho, joita olen tehnyt vaikka kuinka monta. Mutta tässä on lankana Bangalore-kierrätyssilkkilanka. Jännittävä käsiteltävä. Ylellinen tietysti, niinkuin silkin pitääkin, ja kuitenkin rosoinen. Tykkään tästä tosi paljon, ja itselle tämä jää.



Lankaa kului yksi vyyhti kokonaan. Ja mielestäni ihan sopiva, ei tarvitse olla yhtään tuon pidempi kun on hapsuja.