Perjantai 13. päivä - moni kakku päältä kaunis...

No jaa, eihän se päivästä johtunut... Kokeilin sellaista valmista piirakka-jauhoseosta, joka on gluteenitonta.
Tein taikinan purkin ohjeen mukaan. Tein murotaikina-version. Jo piirakkavuokaan sitä taputellessani panin merkille erittäin murean koostumuksen.
No, uunista otettuna piiras näytti tältä:



Pakastemansikoita laitoin, sekä valutettua mansikkasosetta. Silti tuli aika märkää.
Hetken kuluttua näytti tältä:



Eli nyt levitin päälle vatkatun Flora Vanillan, johon käytin noin 2/3 purkista. Vaahtoon sekoitin varovasti noin 1 dl raejuustoa. Sitten viipaloituna tuoreita mansikoita päälle.
Ihan ok vielä tässä vaiheessa. Vaan...
Ensimmäinen leikattu pala näytti lautasella tältä:



Seuraavat palat pysyivät kasassa vähän paremmin, (ensimmäinen on tunnetusti vaikein...) mutta kyllä todella oli mureaa! Ei meinannut kasassa pysyä millään. Jouduin ottamaan lusikan kakkulapion avuksi.
Maku oli todella nannaa! Herkullisimpia mansikkapiiraita mitä ikinä olen maistanut! Mutta kyllä tässä huomaa mikä vaikutus vehnällä taikinaan on. Nämä vehnättömät ovat hirmuisen mureita. Maun puolesta tämä kyllä voittaa vehnästä tehdyn 6 - 0.

Sovella kaapin sisällön mukaan

Selasin tuota uutta ihanaa suklaaherkut-kirjaa, ja mietin samalla mitä kaapeista löytyy...
Söimme eilen perunamuussia ja jauhelihakastiketta ananas-porkkanaraasteen kera, ja raastetta jäi vähän jääkaappiin. Päätin siis käyttää loppuraasteen kirjasta löytyneeseen suklaa-porkkanakakkuun. Minulla siitä tosin tuli sitten suklaa-ananas-porkkanakakku.



Sovelsin vähän muutakin. Tässä ohje sellaisena kuin minä sen tein.

AINEKSET
5      munaa
150 g     hienoa sokeria
150 g      jauhoja (käytin gluteenitonta jauhoseosta)
40 g     kaakaojauhetta
175 g     kuorittuja porkkanoita hienona raasteena
(minä siis käytin ananas-porkkanaraastetta, n. 200 g)
50 g      saksanpähkinämurskaa (minä käytin mantelilastuja)
2 rkl      auringonkukkaöljyä (minä käytin oliiviöljyä)
350 g     tuorejuustoa (minulle riitti 200 g)
175 g      tomusokeria
175 g     tummaa tai maitosuklaata (käytin Fazerin sinistä)

Voitele irtopohjainen vuoka (ohje sanoi 20 cm halk. minä käytin 24 cm), ja peitä pohja leivinpaperilla.
Laita munat ja sokeri vesihauteeseen ja vatkaa, kunnes seos on kuohkean paksua.
Nosta kulho vesihauteesta, siivilöi jauhot ja kaakaojauhe joukkoon ja hämmennä. Sekoita myös porkkanat, pähkinät ja öljy varoen mukaan.
Siirrä taikina vuokaan ja paista 190 asteisessa uunissa 45 min. Kumoa kakku ritilälle jäähtymään.
Vatkaa tuorejuusto ja tomusokeri keskenään. Lisää sekaan sulatettu suklaa. Leikkaa kakku kahteen kerrokseen. Sivele puolet seoksesta toiselle kakkupohjalle, aseta toinen pohja sen päälle ja levitä sille loput seoksesta. Muotoile veitsellä tai lusikalla pintaan koristeellisia aaltoja. Anna jäähtyä täysin ennen tarjoilua.

Minulle oli uutta tuo, että voitelun jälkeen vuokaan laitetaankin leivinpaperia. Mutta sillähän tuli kakkuun ihanan sileä pinta ja reunat! Tuota konstia käytän kyllä toistekin.

Kirjakaupassa

Esikoinen on leirillä, ja yritin valaista kuopuksen päivää viemällä hänet kirjakauppaan ale-koreja penkomaan.
Kyllähän hän sitten sieltä löysikin yhtä ja toista, vaan löysinpä minäkin. Tällaisen:



Suklaaholistin raamattu! Täynnä aivan ihania ohjeita, selkeitä, ja hyvät kuvat.
Seuraavassa postauksessa näette, mitä kokeilin ensimmäisenä.

Kauan odotettu paketti!

Olipa ihanaa selata eilen postikasaa, kun siellä lopultakin oli pakettikortti! Tuntui ikuisuudelta odottaa sitä, vaikka vasta viime viikolla sen tilasin. Tällaista sieltä sitten pilkotti:



Kovin mustalta näyttää, vai?  Siinä on 20 kerää Hjertegarnin Ribboo - lankaa. Ja etualalla kauniin värisiä silmukkamerkkejä. Mitäkö näistä siis syntyy? Sen jätän vielä salaisuudeksi..... Löysin netistä aivan ihanan vaatekappaleen, ja sitä nimenomaista vaatetta varten nämä tilasin. Mutta, ohje on englanninkielinen, enkä ole ennen tehnyt englanninkielisellä ohjeella varustettua vaatetta... Ahkerasti olen lueskellut ihanan kattavaa ja selkeää Marjutin virkkaussanastoa. Sen verran isosta ja monimutkaisesta työstä on kuitenkin kyse, että aion ensin kirjoittaa ohjeet suomeksi oikein mustaa valkoisella. Luulenpa että niin homma sujuu vähän paremmin. Saatte toki arvailla mitä tästä tulee (jos tulee...).
Kesken on monta muutakin työtä, joiden välillä sujuvasti sukkuloin mielialan mukaan. Ehkä joku joskus valmistuukin!  =)  
Ai niin, ja langat on tilattu Tapion Kaupasta.

Kokeilkaa maatilamatkailua!

Ajelin tässä yönä muutamana erään maatilan ohitse. Se on niinsanottu maatilamatkailu-tila (en tiedä mikä olis oikeaoppinen termi). Eli siellä voi paljasjalkainen kaupunkilainenkin tutustua maatilan elämään. Usein tällaiset tilat hankkivat jonkinlaisia "vetonauloja", houkuttimia. Tällä kyseisellä maatilalla oli ainakin tällaisia laitumella:



Nämä kaverukset ovat vissiin jotain ylämaan karjaa, karvaisia sonneja.  =)
Seurallisia veikkoja olivat. Kun avasin auton ikkunan ja huikkasin "Moi!" niin molemmat tulivat ihan aitauksen viereen katselemaan ja puhisemaan. =)

Valoisat kesäyöt

Nappasin tässä muutamana yönä kameran mukaan töihin. Kesäyöt ovat siitä mukavia, että näkee muutakin kuin sen mitä auton valokeila paljastaa. Tässä muutamia otoksia.

Tien mutkan takaa paljastui tällainen näky:


Uskaltaisitko laittaa tuohon laatikkoon jotain?  =)

Tämä taas löytyi ihan toisaalta:

Mitähän pahaa tuo herra on tehnyt, kun noin on haudattu?!

Ja vaikka nyt onkin hellettä päivällä, niin yöllä mittari käy välillä vain noin + 4:ssä asteessa.
Silloin voi näyttää vaikkapa tältä:


Minun pikku kamerani ei ole tarkoitettu ottamaan maisemakuvia, mutta tämä onnistui aika hyvin. Ihailin tuota höyryävää järven pintaa kauan. Se oli niin kaunista. Ympärillä vain lintujen laulu. Kuva on otettu noin klo 3 aamuyöllä.

Koululaiset (ja opettajat) kesälaitumille!

Yläasteella kun on aineopettajat, niin ei tule opettajille vietyä paketteja, mutta kuopukseni on vielä ala-asteella, joten sinne paketteja meni. Tyttö halusi viedä opettajalleen samanlaisen kukkakorun, kuin isosiskonsa vei tanssinopettajalle, mutta väritoive oli sininen.



Toivottavasti kelpasi. Luokassa on myös kaksi avustajaa, ja tasapuolisuuden nimissä piti heillekin laittaa pienet paketit. He saivat huivi-korut.



Eli samanlainen iso kukka kuin kaulakorussa, taakse kiinnitetty iso kiltti-hakaneula. Hakaneula on niin paksu, ettei tätä kannata käyttää rintakoruna, tulee kankaaseen iso reikä. Mutta huivikoruna menee hyvin.
Kovetin näitä vähän sokerivedellä, etteivät ihan lässähdä.

Muutakin on väkerretty, ylioppilaskorttia, raparperi-mansikkakiisseliä.... mutta kamera on unohtunut. Ei siis kuvia. Valitan.  =)